Opetusministeriön informaatio-ohjaus yliopistojen alueellisessa tehtävässä vuosina 2001-2009
SILASTE, MERVI (2012)
2012
Hallintotiede, korkeakouluhallinto ja -johtaminen - Administrative Science, Higher Education Managem.
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-09-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22899
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22899
Tiivistelmä
Tarkastelin tutkimuksessani yliopistojen alueellista tehtävää ja opetusministeriön informaatio-ohjausta yliopistojen alueellisen tehtävän ohjauksessa ajanjaksolla 2001 - 2009. Tutkin, kuinka yliopistojen alueellinen tehtävä on määritelty ja millaisia muotoja se on saanut. Tutkimukseni tarkastelin myös sitä, miten yliopistot ovat alueellisen tehtävänsä määritelleet. Esimerkkinä käytän Kuopion yliopistosta.
Korkeakouluverkostoa on laajennettu Suomessa kattamaan koko maan. Alueellisen laajenemisen myötä ovat myös korkeakoulujen alueelliset tehtävät kasvaneet. Yliopistojen odotetaan tukevan alueen taloudellista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä. Alueen käsite tässä yhteydessä voidaan määritellä siten, että se on alue, johon yliopistojen toiminnan vaikutuspiiri ulottuu.
Yliopistojen merkitys alueiden kehittymisen edistäjänä on kasvanut, kuten myös hyvän yhteistyön merkitys yliopistojen ja alueiden välillä. Yliopistojen alueellisen tehtävän sisältöön ja luonteeseen voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten esimerkiksi ympäröivän alueen ominaispiirteet, yliopistojen alueellinen sijoittuminen, sen edustamat tieteenalat sekä koko. Suomalaisessa koulutuspolitiikan yksi perusarvoista on ollut alueellinen tasa-arvo, jonka tavoitteena on ollut tarjota asuinpaikasta riippumatta kaikille nuorille mahdollisimman tasavertaiset opiskelumahdollisuudet.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimi informaatio-ohjaus. Yliopistojen tehtäviä määritetään ja ohjataan poliittisen ohjauksen avulla. Ohjausmuotoja voidaan ryhmitellä monin tavoin. Yksi käytetyistä ryhmittelytavoista on jakaa ohjausmuodot säädös-, rahoitus- ja informaatio-ohjaukseen. Informaatio-ohjauksessa ohjattavalle jaetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Tiedon avulla ohjattaville viestitään, miten heidän halutaan toimivan. Informaatio-ohjausta voidaan tarkastella ohjauksen, viestinnän tai tiedon hallinnan ja johtamisen näkökulmasta.
Opetusministeriö käyttää yliopistojen ohjauksessa säädös-, rahoitus ja informaatio-ohjausta. Tarkastelin tutkimuksessani näitä ohjausmuotoja ja erityisesti informaatio-ohjausta ja sen käyttöä. Opetusministeriön käyttämät ohjausmuodot ovat vähitellen siirtyneet tiukasta säädösohjauksesta kohti väljempiä ohjausmuotoja talous- ja informaatio-ohjausta. Informaatio-ohjauksen lisääntyminen voidaan nähdä yliopistojen itseohjautuvuuden lisääntymisenä. Informaatio-ohjaus sopii yliopistojen alueellisen tehtävän ohjaukseen, koska yliopistojen alueelliset tehtävät vaihtelevat alueittain ja muuttuvat ajan kuluessa ja yhteiskunnan kehittyessä.
Tutkimukseni on laadullista tutkimusta ja se voidaan luokitella tapaustutkimukseksi. Käytän tutkimusaineiston analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistoni muodostuu kirjallisista lähteistä ja haastattelusta. Kirjallinen aineisto koostuu hallintotieteellisestä kirjallisuudesta ja julkaisuista, sekä opetusministeriön tuottamasta kirjallisesta materiaalista ja Kuopion yliopiston suunnitteluasiakirjoista. Tarkennan kirjallisista lähteistä saamaani kuvaa ministeriön informaatio-ohjauksesta haastattelemalla opetusministeriön virkamiestä.
Avainsanat: yliopistot, alueellinen tehtävä, informaatio-ohjaus
Korkeakouluverkostoa on laajennettu Suomessa kattamaan koko maan. Alueellisen laajenemisen myötä ovat myös korkeakoulujen alueelliset tehtävät kasvaneet. Yliopistojen odotetaan tukevan alueen taloudellista, yhteiskunnallista ja kulttuurista kehitystä. Alueen käsite tässä yhteydessä voidaan määritellä siten, että se on alue, johon yliopistojen toiminnan vaikutuspiiri ulottuu.
Yliopistojen merkitys alueiden kehittymisen edistäjänä on kasvanut, kuten myös hyvän yhteistyön merkitys yliopistojen ja alueiden välillä. Yliopistojen alueellisen tehtävän sisältöön ja luonteeseen voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten esimerkiksi ympäröivän alueen ominaispiirteet, yliopistojen alueellinen sijoittuminen, sen edustamat tieteenalat sekä koko. Suomalaisessa koulutuspolitiikan yksi perusarvoista on ollut alueellinen tasa-arvo, jonka tavoitteena on ollut tarjota asuinpaikasta riippumatta kaikille nuorille mahdollisimman tasavertaiset opiskelumahdollisuudet.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimi informaatio-ohjaus. Yliopistojen tehtäviä määritetään ja ohjataan poliittisen ohjauksen avulla. Ohjausmuotoja voidaan ryhmitellä monin tavoin. Yksi käytetyistä ryhmittelytavoista on jakaa ohjausmuodot säädös-, rahoitus- ja informaatio-ohjaukseen. Informaatio-ohjauksessa ohjattavalle jaetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Tiedon avulla ohjattaville viestitään, miten heidän halutaan toimivan. Informaatio-ohjausta voidaan tarkastella ohjauksen, viestinnän tai tiedon hallinnan ja johtamisen näkökulmasta.
Opetusministeriö käyttää yliopistojen ohjauksessa säädös-, rahoitus ja informaatio-ohjausta. Tarkastelin tutkimuksessani näitä ohjausmuotoja ja erityisesti informaatio-ohjausta ja sen käyttöä. Opetusministeriön käyttämät ohjausmuodot ovat vähitellen siirtyneet tiukasta säädösohjauksesta kohti väljempiä ohjausmuotoja talous- ja informaatio-ohjausta. Informaatio-ohjauksen lisääntyminen voidaan nähdä yliopistojen itseohjautuvuuden lisääntymisenä. Informaatio-ohjaus sopii yliopistojen alueellisen tehtävän ohjaukseen, koska yliopistojen alueelliset tehtävät vaihtelevat alueittain ja muuttuvat ajan kuluessa ja yhteiskunnan kehittyessä.
Tutkimukseni on laadullista tutkimusta ja se voidaan luokitella tapaustutkimukseksi. Käytän tutkimusaineiston analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistoni muodostuu kirjallisista lähteistä ja haastattelusta. Kirjallinen aineisto koostuu hallintotieteellisestä kirjallisuudesta ja julkaisuista, sekä opetusministeriön tuottamasta kirjallisesta materiaalista ja Kuopion yliopiston suunnitteluasiakirjoista. Tarkennan kirjallisista lähteistä saamaani kuvaa ministeriön informaatio-ohjauksesta haastattelemalla opetusministeriön virkamiestä.
Avainsanat: yliopistot, alueellinen tehtävä, informaatio-ohjaus