"Mutta niinhän se on ollut aina. Jos se on luonnon laki?" - Miesten selitystapoja sukupuolten välisistä elinajanodotteen eroista
KANGAS, SANNA (2012)
KANGAS, SANNA
2012
Kansanterveystiede - Public Health
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22857
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22857
Tiivistelmä
Suomalaisten miesten elinajanodote on lähes seitsemän vuotta lyhyempi kuin naisten. Huolimatta vuosikymmenten aikaisesta kiinnostuksesta sukupuolten välisiä terveyseroja kohtaan, on maallikkoepidemiologisia selitysmalleja tutkittu aiheesta vähän. Tavallisten ihmisten ajatukset terveyden ja sairauden syy- ja seuraussuhteista voivat olla usein erilaisia kuin mitä terveyskasvatus edustaa, ja siten niiden tutkiminen on merkityksellistä.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia miesten selityksiä sukupuolten välisille elinajanodotteen eroille. Tutkimus on laadullinen, ja siinä tutkitaan diskurssianalyysin keinoin, millaisiin erilaisiin puhetapoihin miehet haastattelupuheessaan tukeutuvat selittäessään sukupuolten välisiä eroja elinajanodotteessa, ja miten nämä tulkinnat suhteutuvat terveystieteen tarjoamiin selitysmalleihin. Empiirinen aineisto koostuu 26:sta paperi- ja metallityömiehen haastattelusta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi.
Miehet tukeutuivat selonteoissaan kuuteen toisiinsa liittyviin elinajanodote-eroja selittäviin tulkintarepertuaareihin, jotka olen jakanut kolmeen ryhmään. Terveyskäyttäytymisen ja elintapojentulkintarepertuaareja hallitsi miesten tietoisuus terveellisten elintapojen periaatteista sekä vastaavuus terveystieteellisen tiedon kanssa. Naisten terveellisiä elintapoja selitettiin naisten luontaisella kiinnostuksella terveysasioita kohtaan johtuen ulkonäköpyrkimyksistä, äitiydestä sekä erilaisesta luonteesta, kun taas miehille kiinnostusta terveysasioita kohtaan ei suoraan liitetty.Perhe- ja työelämäntulkintarepertuaareissa sukupuolten erilaista terveyttä käsiteltiin hyvin perinteisillä sukupuolirooleilla, joissa naisille asetettiin vastuu perheestä ja miehille työstä, vaikka työelämän nähtiin yhdenmukaistuneen ja puhetapa erosi sukupolvien välillä. Työn stressaavuudesta käytettiin kahta erilaista puhetapaa riippuen kontekstista.Biologiset ja essentialistiset tekijät-tulkintarepertuaaria hallitsi tulkintojen varovaisuus sekä essentialistinen ja omintakeinen tapa selittää sairauksien syy- ja seuraussuhteita.
Tutkimaani työväenluokkaisten miesten terveyskulttuuria ilmentää terveystietoisuus sekä tulkintojen yhteneväisyys pääosiltaan terveystieteen selitysmallien kanssa. Miesten tulkinnat sukupuolten välisistä elinajanodote-eroista olivat hyvin monipuolisia ja toisiinsa liittyviä, ja miehuudelle annettiin erilaisia kontekstisidonnaisia merkityksiä suhteessa terveyteen. Siten työväenluokkaisten miesten terveyskulttuuria kuvastaa vaikeus hahmottaa terveyttä yksiselitteisesti, mikä voi asettaa haasteen terveydenedistämistyölle.
Asiasanat:sukupuoli, elinajanodote-erot, maallikkoepidemiologia, diskurssianalyysi
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia miesten selityksiä sukupuolten välisille elinajanodotteen eroille. Tutkimus on laadullinen, ja siinä tutkitaan diskurssianalyysin keinoin, millaisiin erilaisiin puhetapoihin miehet haastattelupuheessaan tukeutuvat selittäessään sukupuolten välisiä eroja elinajanodotteessa, ja miten nämä tulkinnat suhteutuvat terveystieteen tarjoamiin selitysmalleihin. Empiirinen aineisto koostuu 26:sta paperi- ja metallityömiehen haastattelusta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi.
Miehet tukeutuivat selonteoissaan kuuteen toisiinsa liittyviin elinajanodote-eroja selittäviin tulkintarepertuaareihin, jotka olen jakanut kolmeen ryhmään. Terveyskäyttäytymisen ja elintapojentulkintarepertuaareja hallitsi miesten tietoisuus terveellisten elintapojen periaatteista sekä vastaavuus terveystieteellisen tiedon kanssa. Naisten terveellisiä elintapoja selitettiin naisten luontaisella kiinnostuksella terveysasioita kohtaan johtuen ulkonäköpyrkimyksistä, äitiydestä sekä erilaisesta luonteesta, kun taas miehille kiinnostusta terveysasioita kohtaan ei suoraan liitetty.Perhe- ja työelämäntulkintarepertuaareissa sukupuolten erilaista terveyttä käsiteltiin hyvin perinteisillä sukupuolirooleilla, joissa naisille asetettiin vastuu perheestä ja miehille työstä, vaikka työelämän nähtiin yhdenmukaistuneen ja puhetapa erosi sukupolvien välillä. Työn stressaavuudesta käytettiin kahta erilaista puhetapaa riippuen kontekstista.Biologiset ja essentialistiset tekijät-tulkintarepertuaaria hallitsi tulkintojen varovaisuus sekä essentialistinen ja omintakeinen tapa selittää sairauksien syy- ja seuraussuhteita.
Tutkimaani työväenluokkaisten miesten terveyskulttuuria ilmentää terveystietoisuus sekä tulkintojen yhteneväisyys pääosiltaan terveystieteen selitysmallien kanssa. Miesten tulkinnat sukupuolten välisistä elinajanodote-eroista olivat hyvin monipuolisia ja toisiinsa liittyviä, ja miehuudelle annettiin erilaisia kontekstisidonnaisia merkityksiä suhteessa terveyteen. Siten työväenluokkaisten miesten terveyskulttuuria kuvastaa vaikeus hahmottaa terveyttä yksiselitteisesti, mikä voi asettaa haasteen terveydenedistämistyölle.
Asiasanat:sukupuoli, elinajanodote-erot, maallikkoepidemiologia, diskurssianalyysi