Hyvät puheet ja suuret toiveet. Kouluterveydenhoitajien näkemyksiä koululaisten ylipainosta.
VÄISÄNEN, VIRNAREETA (2012)
VÄISÄNEN, VIRNAREETA
2012
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22848
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22848
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kouluikäisten lihavuuden yleisyyttä, sen muutoksia ja seurannaisvaikutuksia lapselle itselleen ja koulunkäynnille. Tutkimus käsittelee myös koulun roolia ja toimenpiteitä terveyden edistäjänä. Tutkimus on kartoittava, eli tarkoituksena on etsiä uusia näkökulmia, löytää uusia ilmiöitä ja selvittää ilmiötä. Lihavuusongelmaa koululaisilla käsitellään yhteiskunnallisen ongelman näkökulmasta. Näkökulmassa keskeisessä roolissa on oppilas yksilönä ja heidän perheensä. Tutkimuksen näyttämönä toimii koulu ja kouluterveydenhuolto, koska yhteiskunnallisesti ne ovat laajin lapsiperheiden kiinnityspinta terveyskasvatukseen ja sitä kautta myös lihavuusongelmaan. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään lasten lihavuutta, sekä koulua ja kouluterveydenhuoltoa ylipaino-ongelmaan liittyvin osin.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja se sijoittuu fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenperinteeseen. Nämä valinnat tukevat tutkimuksen tavoitetta ymmärtää ja tulkita koululaisten ylipaino ilmiötä inhimillisenä kokemuksena ja asiana. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä kouluterveydenhoitajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina keväällä 2012. Kouluterveydenhoitajat valittiin tiedonantajiksi heidän vahvan terveysosaamisensa ja yhteiskunnallisen näköalapaikkansa takia.
Kouluterveydenhoitajien havaintojen mukaan lihavien lasten määrä on lisääntynyt ja painokasvukäyrän ääripäiden lapsimäärät ovat kasvaneet. Ylipainoisuus ei vaikuta lapsen koulutyön etenemiseen, mutta se voi näkyä koulutyössä yleisenä jaksamisen puutteena ja mahdolliset muutokset koulumyönteisyydessä, kouluviihtyvyydessä ja sosiaalisissa suhteissa voivat vaikuttaa negatiivisesti koulunkäyntiin. Terveydenhoitajien havaintojen mukaan ylipainoiset lapset ovat epävarmoja sosiaalisissa suhteissa. Ylipainoisuus myös vähentää lapsen ja nuoren harrastuksia. Havaintojen mukaan lihavien lapsien ulkoilun ja liikunnan määrä on vähäisempää kuin normaalipainoisilla lapsilla. Samoin ylipainoisilla on normaalipainoisia suurempi todennäköisyys huonompaan itsetuntoon.
Lapsen ja nuoren ylipainoisuuteen liittyy terveydenhoitajien havaintojen mukaan hieman lisääntyneet terveydelliset ongelmat, sekä huomattavasti lisääntynyt riski saada terveydellisiä ongelmia. Fyysisiä terveyshaittoja ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat, kohonnut verenpaine ja muutokset sokeriaineenvaihdunnassa ja rasva-arvoissa. Lapsen psyykkinen hyvinvointi liittyy itsetuntoon, kehonkuvaan ja siihen kuinka hyvin hyväksyy itsensä.
Terveydenhoitajat nostivat lasten lihavuuden yhteiskunnallisina perusteluina esille perheiden ruokailukulttuurissa ja liikuntakäyttäytymisessä tapahtuneet muutokset. Lisäksi lasten ja nuorten oman rahan määrä on lisääntynyt. Tärkeimpänä lihavuuden ehkäisykeinona terveydenhoitajat näkivät perheiden tukemisen ja koulu- ja neuvolaterveydenhuollon kehittämisen, sekä liikunnan lisäämisen koulupäivään.
Asiasanat:ylipaino, lihavuus, koulu, kouluterveydenhuolto, fenomenologia, hermeneutiikka
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja se sijoittuu fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenperinteeseen. Nämä valinnat tukevat tutkimuksen tavoitetta ymmärtää ja tulkita koululaisten ylipaino ilmiötä inhimillisenä kokemuksena ja asiana. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä kouluterveydenhoitajaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina keväällä 2012. Kouluterveydenhoitajat valittiin tiedonantajiksi heidän vahvan terveysosaamisensa ja yhteiskunnallisen näköalapaikkansa takia.
Kouluterveydenhoitajien havaintojen mukaan lihavien lasten määrä on lisääntynyt ja painokasvukäyrän ääripäiden lapsimäärät ovat kasvaneet. Ylipainoisuus ei vaikuta lapsen koulutyön etenemiseen, mutta se voi näkyä koulutyössä yleisenä jaksamisen puutteena ja mahdolliset muutokset koulumyönteisyydessä, kouluviihtyvyydessä ja sosiaalisissa suhteissa voivat vaikuttaa negatiivisesti koulunkäyntiin. Terveydenhoitajien havaintojen mukaan ylipainoiset lapset ovat epävarmoja sosiaalisissa suhteissa. Ylipainoisuus myös vähentää lapsen ja nuoren harrastuksia. Havaintojen mukaan lihavien lapsien ulkoilun ja liikunnan määrä on vähäisempää kuin normaalipainoisilla lapsilla. Samoin ylipainoisilla on normaalipainoisia suurempi todennäköisyys huonompaan itsetuntoon.
Lapsen ja nuoren ylipainoisuuteen liittyy terveydenhoitajien havaintojen mukaan hieman lisääntyneet terveydelliset ongelmat, sekä huomattavasti lisääntynyt riski saada terveydellisiä ongelmia. Fyysisiä terveyshaittoja ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat, kohonnut verenpaine ja muutokset sokeriaineenvaihdunnassa ja rasva-arvoissa. Lapsen psyykkinen hyvinvointi liittyy itsetuntoon, kehonkuvaan ja siihen kuinka hyvin hyväksyy itsensä.
Terveydenhoitajat nostivat lasten lihavuuden yhteiskunnallisina perusteluina esille perheiden ruokailukulttuurissa ja liikuntakäyttäytymisessä tapahtuneet muutokset. Lisäksi lasten ja nuorten oman rahan määrä on lisääntynyt. Tärkeimpänä lihavuuden ehkäisykeinona terveydenhoitajat näkivät perheiden tukemisen ja koulu- ja neuvolaterveydenhuollon kehittämisen, sekä liikunnan lisäämisen koulupäivään.
Asiasanat:ylipaino, lihavuus, koulu, kouluterveydenhuolto, fenomenologia, hermeneutiikka