Julkisen velkaantumisen vaikutukset valtionlainojen korkotasoon kehittyneissä valtioissa
HOVI, MATTI (2012)
2012
Kansantaloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22846
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22846
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kehittyneiden valtioiden julkisen velkaantumisen vaikutukset 10 vuoden valtionlainojen korkoihin empiirisen mallinnuksen avulla. Tutkimuksen aineistona käytetään vuositason makrodataa 16 korkean tulotason valtiosta vuosilta 1991–2010. Staattisissa malleissa estimointimenetelmänä on LSDV-estimaattori ja dynaamisissa malleissa Arellano-Bond GMM-estimaattori. Estimoiduissa malleissa käytetään tärkeimpänä valtionlainojen korkotasoa selittävänä muuttujana valtion budjettialijäämää ilman korkomaksuja suhteutettuna bruttokansantuotteeseen.
Tutkimustuloksia vertaillaan 2000-luvulla saatuihin tuloksiin velkaantumisen vaikutuksista korkotasoon. Tässä yhteydessä osoitetaan myös valtionlainojen korkotason mallintamisessa yleisesti esiintyviä ongelmia. Aiemmissa paneeliaineistoa hyödyntävissä tutkimuksissa velkaantumisen vaikutukset korkotasoon ovat osoittautuneet hieman suuremmiksi kuin tässä tutkimuksessa. Tämä tutkimus eroaa kuitenkin vertailututkimuksista siten, että käytössä oleva aineisto ulottuu vuoteen 2010 asti ja että aineisto ei sisällä lainkaan kehittyvien valtioiden havaintoja.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että valtion budjettialijäämät ovat vaikuttaneet positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi valtion pitkien lainapaperien korkotasoon tarkastellulla aikavälillä. Yhteys korkotason ja julkisen velkaantumisen välillä pieneni 2000-luvun alussa Euroopan rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisen jälkeen, mutta palasi jälleen finanssikriisin jälkeen. Alijäämillä havaitaan olevan myös velan lähtötasosta riippuva epälineaarinen vaikutus valtion lainojen korkotasoon. Yli 60 prosentin velkasuhteen valtioilla alijäämien kasvu nostaa korkotasoa sitä enemmän mitä suurempi on alijäämä. Euroopan rahaliiton maiden osalta tehdyt estimoinnit osoittavat alijäämän vaikutuksen olevan suurempi rahaliiton ulkopuolisiin maihin nähden ja voimistuneen vuoden 2007 jälkeen.
Asiasanat:Korkotaso, julkinen velkaantuminen, alijäämä, velkasuhde, kehittyneet valtiot, empiirinen mallinnus
Tutkimustuloksia vertaillaan 2000-luvulla saatuihin tuloksiin velkaantumisen vaikutuksista korkotasoon. Tässä yhteydessä osoitetaan myös valtionlainojen korkotason mallintamisessa yleisesti esiintyviä ongelmia. Aiemmissa paneeliaineistoa hyödyntävissä tutkimuksissa velkaantumisen vaikutukset korkotasoon ovat osoittautuneet hieman suuremmiksi kuin tässä tutkimuksessa. Tämä tutkimus eroaa kuitenkin vertailututkimuksista siten, että käytössä oleva aineisto ulottuu vuoteen 2010 asti ja että aineisto ei sisällä lainkaan kehittyvien valtioiden havaintoja.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että valtion budjettialijäämät ovat vaikuttaneet positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi valtion pitkien lainapaperien korkotasoon tarkastellulla aikavälillä. Yhteys korkotason ja julkisen velkaantumisen välillä pieneni 2000-luvun alussa Euroopan rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisen jälkeen, mutta palasi jälleen finanssikriisin jälkeen. Alijäämillä havaitaan olevan myös velan lähtötasosta riippuva epälineaarinen vaikutus valtion lainojen korkotasoon. Yli 60 prosentin velkasuhteen valtioilla alijäämien kasvu nostaa korkotasoa sitä enemmän mitä suurempi on alijäämä. Euroopan rahaliiton maiden osalta tehdyt estimoinnit osoittavat alijäämän vaikutuksen olevan suurempi rahaliiton ulkopuolisiin maihin nähden ja voimistuneen vuoden 2007 jälkeen.
Asiasanat:Korkotaso, julkinen velkaantuminen, alijäämä, velkasuhde, kehittyneet valtiot, empiirinen mallinnus