Tarkastusvaliokunnan ja sen piirteiden vaikutus tilintarkastajalle maksettujen palkkioiden määrään suomalaisissa pörssiyhtiöissä
SAARELAINEN, KRISTER (2012)
SAARELAINEN, KRISTER
2012
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22832
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22832
Tiivistelmä
Tarkastusvaliokunnalla on keskeinen rooli yhtiön taloudellisen informaation luotettavuuden varmistamisessa. Sen tehtäväkenttä on laaja kattaen niin taloudelliseen raportointiprosessiin kuin sisäiseen valvontaan liittyviä tehtäviä. Yksi keskeisimmistä tarkastusvaliokunnan vastuista koskee yhtiön ja sen tilintarkastajan välistä vuorovaikutusta. Tarkastusvaliokunnan rooli tilintarkastuksen näkökulmasta kytkeytyy erityisesti tilintarkastuksen laajuuteen. Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuraaminen, tilintarkastajan riippumattomuuden arviointi erityisesti oheispalveluiden näkökulmasta sekä tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu. Täten tarkastusvaliokunnalla on laajat mahdollisuudet vaikuttaa tilintarkastajalle maksettuihin palkkioihin. Tämän tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kyseisestä vuorovaikutussuhteesta.
Aihetta lähestyttiin tarkastelemalla tarkastusvaliokunnan olemassaolon ja piirteiden (riippumattomuus, ammattitaito ja tapaamisaktiivisuus) vaikutusta tilintarkastajalle maksettujen palkkioiden määrään. Tilintarkastajan palkkioihin luettiin erikseen sekä lakisääteisestä tilintarkastuksesta että oheispalveluista maksetut palkkiot. Tutkielman teoreettisessa osassa muodostettiin kyseisiä vuorovaikutussuhteita koskien hypoteesit, joita testattiin kvantitatiivisin menetelmin empiirisellä aineistolla. Aineisto koostui vuonna 2009–2010 Helsingin pörssissä noteeratuista suomalaisista pörssiyhtiöistä.
Tarkastusvaliokunnan olemassaololla ei ollut positiivista vaikutusta lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettujen palkkioiden määrään. Tarkastusvaliokunnan piirteet vaikuttivat kuitenkin positiivisesti lakisääteisiin tilintarkastuspalkkioihin. Yksittäisistä piirteistä tärkeimmäksi osoittautui tarkastusvaliokunnan jäsenten ammattitaito. Oheispalveluiden osalta tulokset olivat yllättäviä. Sekä tarkastusvaliokunnan olemassaolon että sen piirteiden havaittiin vaikuttavan positiivisesti oheispalveluista maksettuihin palkkioihin. Myös oheispalveluiden tapauksessa tarkastusvaliokunnan ammattitaito oli tärkein yksittäinen palkkioita selittävä piirre. Kokonaisuutena tutkimustulokset osoittivat, että pelkkä tarkastusvaliokunnan olemassaolo ei enää suoraan johda lakisääteisten tilintarkastuspalkkioiden nousuun. Tarkastusvaliokunnat eivät myöskään välttämättä rajoita oheispalveluiden määrää vaan saattavat jopa kasvattaa niitä. Tutkielman tulosten perusteella tarkastusvaliokunnan ja tilintarkastajan välistä vuorovaikutusta on syytä tarkastella nykyisessä corporate governance -kontekstissa yhä tarkemmin.
Asiasanat:tarkastusvaliokunta, tilintarkastus, tilintarkastuspalkkiot, corporate governance
Aihetta lähestyttiin tarkastelemalla tarkastusvaliokunnan olemassaolon ja piirteiden (riippumattomuus, ammattitaito ja tapaamisaktiivisuus) vaikutusta tilintarkastajalle maksettujen palkkioiden määrään. Tilintarkastajan palkkioihin luettiin erikseen sekä lakisääteisestä tilintarkastuksesta että oheispalveluista maksetut palkkiot. Tutkielman teoreettisessa osassa muodostettiin kyseisiä vuorovaikutussuhteita koskien hypoteesit, joita testattiin kvantitatiivisin menetelmin empiirisellä aineistolla. Aineisto koostui vuonna 2009–2010 Helsingin pörssissä noteeratuista suomalaisista pörssiyhtiöistä.
Tarkastusvaliokunnan olemassaololla ei ollut positiivista vaikutusta lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettujen palkkioiden määrään. Tarkastusvaliokunnan piirteet vaikuttivat kuitenkin positiivisesti lakisääteisiin tilintarkastuspalkkioihin. Yksittäisistä piirteistä tärkeimmäksi osoittautui tarkastusvaliokunnan jäsenten ammattitaito. Oheispalveluiden osalta tulokset olivat yllättäviä. Sekä tarkastusvaliokunnan olemassaolon että sen piirteiden havaittiin vaikuttavan positiivisesti oheispalveluista maksettuihin palkkioihin. Myös oheispalveluiden tapauksessa tarkastusvaliokunnan ammattitaito oli tärkein yksittäinen palkkioita selittävä piirre. Kokonaisuutena tutkimustulokset osoittivat, että pelkkä tarkastusvaliokunnan olemassaolo ei enää suoraan johda lakisääteisten tilintarkastuspalkkioiden nousuun. Tarkastusvaliokunnat eivät myöskään välttämättä rajoita oheispalveluiden määrää vaan saattavat jopa kasvattaa niitä. Tutkielman tulosten perusteella tarkastusvaliokunnan ja tilintarkastajan välistä vuorovaikutusta on syytä tarkastella nykyisessä corporate governance -kontekstissa yhä tarkemmin.
Asiasanat:tarkastusvaliokunta, tilintarkastus, tilintarkastuspalkkiot, corporate governance