Klassisen lehden kaikuja. Päätoimittajien näkemyksiä tablettilehtien merkityksestä
PEKONEN, JUHO (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-07-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22830
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22830
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisena sanoma- ja aikakauslehtien päätoimittajat näkevät tablettilehtien merkityksen omalle alalleen. Profiloin tabletit kosketusnäytöllisiksi kannettaviksi tietokoneiksi, joilla voi kirjojen ja lehtien lukemisen lisäksi katsoa videoita ja selata internetiä.
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä kymmentä sanoma- ja aikakauslehden päätoimittajaa syksyn 2011 aikana. Metodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja haastateltavien katsottiin olevan oman alansa strategisia asiantuntijoita eli informantteja. Tutkimus luo näin ajankuvan siitä, miten oman alansa johtajat suhtautuvat uudenlaiseen jakelutekniikkaan. Tuloksia vertailtiin 1990-luvulla tehtyihin tutkimuksiin päätoimittajien ja toimittajien asennoitumisesta internetiin. Vertailua tehtiin myös uusmediaa ja mediavälineiden konvergenssia käsittelevien tutkimusten kanssa. Litteroitu haastatteluaineisto jaoteltiin kahdeksaan eri näkökulmaan. Nämä näkökulmat analysoitiin kehysanalyysin keinoin, jonka avulla esille nousi kolme kehystä.
Hitaan murroksen kehyksessä puhuessaan päätoimittajat arvioivat tablettilehtien vaikutuksien olleen vähäisiä. Niillä oli heidän mielestään vähän lukijoita ja ne olivat teknisesti kehittymättömiä. Lukijoiden ei myöskään uskottu innostuvan tableteista nopeasti. Tablettilehtien levikkien arveltiin silti kasvavan tulevaisuudessa, minkä takia niiden kehitystä tuli tukea maltillisin investoinnein.
Klassisen lehden kehys kuvasti sitä, ettei tabletti- ja verkkolehtien nähty olevan yhtä kannattava kuin printtilehtien, sillä lukijat eivät ole tottuneet maksamaan digitaalisen median sisällöistä. Pää-toimittajat päättelivät ongelman olevan se, etteivät digitaaliset mediat ole tarpeeksi samanlaisia kuin printtilehdet. Tablettilehtien pitäisi olla pikemminkin klassisen lehden kaltaisia, jotta niistä oltaisiin valmiita maksamaan.Lukijoiden viettelyn kehyksessä päätoimittajat kertoivat uskovansa tablettilehtien tarjoavan jotain sellaista, minkä takia lukijat haluaisivat tilata hyvin toimitettua lehteä. Printtilehtien jakelun katsot-tiin olevan hidasta ja ihmisten lukutottumuksien arveltiin muuttuneet. Tablettilehtien arvioitiin pys-tyvän viettelemään lukijoita saatavuuden, laadukkaiden sisältöjen ja lukijoiden aktivoimisen avulla.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että päätoimittajat määrittelivät tablettilehtien merkitystä vertaamalla niitä printti- ja verkkolehtien kannattavuuteen ja journalistisiin ilmaisumuotoihin. Haastatteluissa kuului kaikuja klassisesta lehdestä: Tablettilehtiä ei osattu vielä ajatella omanlaisenaan journalistisena tuotteena, vaan se sidottiin metaforisesti etupäässä printtilehtiin. Ihanteellisen tablettilehden tuli olla selkeän journalistisen prosessin kautta luotu, sisällöllisesti laadukas ja visuaalisesti näyttävä sekä printtilehden käytettävyyttä imitoiva tuote.
Asiasanat:Kehysanalyysi, päätoimittajat, tabletti, tablettilehti, teemahaastattelu, uusmedia
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä kymmentä sanoma- ja aikakauslehden päätoimittajaa syksyn 2011 aikana. Metodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja haastateltavien katsottiin olevan oman alansa strategisia asiantuntijoita eli informantteja. Tutkimus luo näin ajankuvan siitä, miten oman alansa johtajat suhtautuvat uudenlaiseen jakelutekniikkaan. Tuloksia vertailtiin 1990-luvulla tehtyihin tutkimuksiin päätoimittajien ja toimittajien asennoitumisesta internetiin. Vertailua tehtiin myös uusmediaa ja mediavälineiden konvergenssia käsittelevien tutkimusten kanssa. Litteroitu haastatteluaineisto jaoteltiin kahdeksaan eri näkökulmaan. Nämä näkökulmat analysoitiin kehysanalyysin keinoin, jonka avulla esille nousi kolme kehystä.
Hitaan murroksen kehyksessä puhuessaan päätoimittajat arvioivat tablettilehtien vaikutuksien olleen vähäisiä. Niillä oli heidän mielestään vähän lukijoita ja ne olivat teknisesti kehittymättömiä. Lukijoiden ei myöskään uskottu innostuvan tableteista nopeasti. Tablettilehtien levikkien arveltiin silti kasvavan tulevaisuudessa, minkä takia niiden kehitystä tuli tukea maltillisin investoinnein.
Klassisen lehden kehys kuvasti sitä, ettei tabletti- ja verkkolehtien nähty olevan yhtä kannattava kuin printtilehtien, sillä lukijat eivät ole tottuneet maksamaan digitaalisen median sisällöistä. Pää-toimittajat päättelivät ongelman olevan se, etteivät digitaaliset mediat ole tarpeeksi samanlaisia kuin printtilehdet. Tablettilehtien pitäisi olla pikemminkin klassisen lehden kaltaisia, jotta niistä oltaisiin valmiita maksamaan.Lukijoiden viettelyn kehyksessä päätoimittajat kertoivat uskovansa tablettilehtien tarjoavan jotain sellaista, minkä takia lukijat haluaisivat tilata hyvin toimitettua lehteä. Printtilehtien jakelun katsot-tiin olevan hidasta ja ihmisten lukutottumuksien arveltiin muuttuneet. Tablettilehtien arvioitiin pys-tyvän viettelemään lukijoita saatavuuden, laadukkaiden sisältöjen ja lukijoiden aktivoimisen avulla.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että päätoimittajat määrittelivät tablettilehtien merkitystä vertaamalla niitä printti- ja verkkolehtien kannattavuuteen ja journalistisiin ilmaisumuotoihin. Haastatteluissa kuului kaikuja klassisesta lehdestä: Tablettilehtiä ei osattu vielä ajatella omanlaisenaan journalistisena tuotteena, vaan se sidottiin metaforisesti etupäässä printtilehtiin. Ihanteellisen tablettilehden tuli olla selkeän journalistisen prosessin kautta luotu, sisällöllisesti laadukas ja visuaalisesti näyttävä sekä printtilehden käytettävyyttä imitoiva tuote.
Asiasanat:Kehysanalyysi, päätoimittajat, tabletti, tablettilehti, teemahaastattelu, uusmedia