Seuraavaksi suhdannetalkoisiin : talouden taantuman diskurssit ja retoriikka Helsingin Sanomien ja Kauppalehden pääkirjoituksissa vuosina 2007-2008
ROSLUND, RIKU (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22820
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22820
Tiivistelmä
Etsin pro gradu -tutkielmassani diskurssit, joissa Helsingin Sanomien ja Kauppalehden pääkirjoituksissa puhuttiin globaalin talouskriisin Suomea koskevista vaikutuksista ja ratkaisukeinoista. Lisäksi selvitin, millaista vakuuttavaa retoriikkaa diskursseissa käytettiin. Analysoin aineistoani retorisella diskurssianalyysillä. Lähtökohtana oli teoria sosiaalisesta konstruktionismista. Aineistoni koostui lähes 30 pääkirjoituksesta puolentoista vuoden ajalta.
Lehdistä hahmottui viisi samanlaista diskurssia. Taantuman vaikutuksia käsiteltiin optimistisesti, mutta myös pelko ja epävarmuus näkyivät. Optimismi oli valloilla vielä silloin, kun monien muiden maiden tilanne oli kaoottinen. Taantuman laajuus yllätti aineiston perusteella molemmat lehdet. Diskurssit olivat suunnilleen yhtä näkyviä ja niitä käytettiin myös rinnakkain. Taantuman ratkaisuja puitiin valtio-, yritys- ja yksilökeskeisessä diskurssissa. Vahvan ja aktiivisesti elvyttävän valtion diskurssi sai selkeästi eniten tilaa. Yksittäiset ihmiset nähtiin talouskriisin statisteina, joiden katsottiin auttavan parhaiten kuluttamalla mahdollisimman paljon. Yrityksiä puolestaan kuvailtiin syyttään pulaan joutuneiksi Suomen talouden pelastajiksi, joita valtion piti tukea.
Lukijoita pyrittiin vakuuttamaan monilla retorisilla keinoilla. Yleisimmin tekstissä hyödynnettiin asiantuntijapuhetta. Talouseliitin mielipiteisiin yhdyttiin ja niitä siteerattiin kritiikittömästi. Paljon käytettiin myös tosiasiapuhetta, jossa talouden käänteet esitetään tapahtuvan ihmisistä riippumatta. Yleisesti hyväksyttyihin totuuksiin vedottiin 1990-laman kokemusten muistelussa. Ihmisten tunteisiin yritettiin vaikuttaa kasvattamalla me-henkeä ja syyttämällä ulkomaalaisia.
Aihetta voisi tutkia lisää. Yksi vaihtoehto olisi verrata Suomeen, miten ja kuinka varhain muissa Euroopan maissa arvioitiin taantuman vaikutuksia ja keinoja kriisin torjumiseksi. Lisäksi voisi katsoa, hyväksyivätkö suomalaiset poliitikkojen ja talouseliitin arviot sekä päätösten perustelut. Tämän saisi selville vertailemalla lehtien toimituksellista aineistoa mielipidekirjoituksiin ja nettikeskusteluihin.
Avainsanat: Talouskriisi, finanssikriisi, talousjournalismi, pääkirjoitus, konstruktionismi, retorinen diskurssianalyysi, retoriset vakuuttamiskeinot.
Lehdistä hahmottui viisi samanlaista diskurssia. Taantuman vaikutuksia käsiteltiin optimistisesti, mutta myös pelko ja epävarmuus näkyivät. Optimismi oli valloilla vielä silloin, kun monien muiden maiden tilanne oli kaoottinen. Taantuman laajuus yllätti aineiston perusteella molemmat lehdet. Diskurssit olivat suunnilleen yhtä näkyviä ja niitä käytettiin myös rinnakkain. Taantuman ratkaisuja puitiin valtio-, yritys- ja yksilökeskeisessä diskurssissa. Vahvan ja aktiivisesti elvyttävän valtion diskurssi sai selkeästi eniten tilaa. Yksittäiset ihmiset nähtiin talouskriisin statisteina, joiden katsottiin auttavan parhaiten kuluttamalla mahdollisimman paljon. Yrityksiä puolestaan kuvailtiin syyttään pulaan joutuneiksi Suomen talouden pelastajiksi, joita valtion piti tukea.
Lukijoita pyrittiin vakuuttamaan monilla retorisilla keinoilla. Yleisimmin tekstissä hyödynnettiin asiantuntijapuhetta. Talouseliitin mielipiteisiin yhdyttiin ja niitä siteerattiin kritiikittömästi. Paljon käytettiin myös tosiasiapuhetta, jossa talouden käänteet esitetään tapahtuvan ihmisistä riippumatta. Yleisesti hyväksyttyihin totuuksiin vedottiin 1990-laman kokemusten muistelussa. Ihmisten tunteisiin yritettiin vaikuttaa kasvattamalla me-henkeä ja syyttämällä ulkomaalaisia.
Aihetta voisi tutkia lisää. Yksi vaihtoehto olisi verrata Suomeen, miten ja kuinka varhain muissa Euroopan maissa arvioitiin taantuman vaikutuksia ja keinoja kriisin torjumiseksi. Lisäksi voisi katsoa, hyväksyivätkö suomalaiset poliitikkojen ja talouseliitin arviot sekä päätösten perustelut. Tämän saisi selville vertailemalla lehtien toimituksellista aineistoa mielipidekirjoituksiin ja nettikeskusteluihin.
Avainsanat: Talouskriisi, finanssikriisi, talousjournalismi, pääkirjoitus, konstruktionismi, retorinen diskurssianalyysi, retoriset vakuuttamiskeinot.