Halkiolasten fonologinen tietoisuus ja sen yhteydet luku- ja kirjoitustaitoon

Abstract

Tämä tutkimus on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan huuli-suulakihalkiokeskuksen (HUSUKE) kanssa. Tutkimuksen teoriatausta käsittelee halkioepämuodostumaa ja sen hoitoa sekä antaa pohjatietoa fonologisesta tietoisuudesta ja luku- ja kirjoitustaidon oppimisesta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko eri halkiotyypeillä fonologisessa tietoisuudessa ja luku- ja kirjoitustaidossa eroja sekä onko fonologisella tietoisuudella yhteyttä luku- ja kirjoitustaitoon. Tutkimus pohjautuu nykytieteen näkemykseen ihmisestä tiedon käsittelijänä, jolle on ominaista prosessianalyysi ja siinä keskeisellä sijalla on ihmisen muistijärjestelmä.Tämän työn ongelmat ovat:1) Onko eri halkiotyyppien edustajilla eroja fonologisessa tietoisuudessa?2) Onko eri halkiotyyppien edustajilla eroja luku- ja kirjoitustaidossa?3) Miten fonologisen tietoisuuden eri osa-alueet selittävät luku- ja kirjoitustaitoa sekä luetun ymmärtämistä?Koehenkilöiksi valittiin vuonna 1987 syntyneet Huuli-suulakihalkiokeskuksessa hoidetut lapset, joiden foniatrinen ongelma, honotus, oli liittynyt suulaen ja nielun yhteistoiminnan fysiologis-anatomiseen häiriöön. Honotus liittyi suulakihalkion jälkitilaan 18 tapauksessa ja kahdessa liian väljään ja huonosti liikkuvaan suulakeen ja suulaen sulkuun osallistuvien lihasten toimintaheikkouksiin (VPI).Tutkimusmenetelmänä käytimme lomakehaastattelua. Testasimme HUSUKE:ssa kaksikymmentä (20) kahdeksanvuotiasta lasta. Testaus kesti noin puolitoista tuntia lasta kohden. Testistömme on tarkoitettu laajempialaiseen käyttöön.Tutkimuksen ongelmiin etsittiin vastauksia keskilukujen avulla, jotka kuvasivat fonologista tietoisuutta ja luku- ja kirjoitustaitoa eri halkiotyyppien edustajilla. Fonologisen tietoisuuden ja luku- ja kirjoitustaidon yhteyttä etsimme Pearsonin korrelaation avulla.Tutkimus osoitti, että eri halkiotyyppien edustajilla ei ole suuria eroja fonologisessa tietoisuudessa. Tulokset osoittivat kuitenkin vahvan yhteyden fonologisen tietoisuuden ja luku- ja kirjoitustaidon välillä. Testistön avulla opettaja löytää fonologisen tietoisuuden heikkoja osa-alueita ja näin pystyy keskittymään niiden vahvistamiseen.Asiasanat: huulihalkiot - lapset, suulakihalkiot - lapset, lukutaito - vammaiset - lapset, kirjoitustaito - vammaiset - lapset, äänteet - oppiminen