HALI- ja KEHU-arviointimenetelmät lapsen kehityksellisten ongelmien tunnistamisessa
KOJO, TIINA (2012)
KOJO, TIINA
2012
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22798
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22798
Tiivistelmä
Lasten kehityksellisten ongelmien varhaisella tunnistamisella ja tarvittavien tukitoimien tarjoamisella voidaan ehkäistä ja vähentää oppimishäiriöistä myöhemmin aiheutuvia haittoja. Kehityksellisten ongelmien tunnistamiseen kehiteltyjen seulontamenetelmien toimivuus on havaittu hyväksi ainakin viisivuotisseulojen kohdalla. On kuitenkin tutkimustuloksia myös siitä, että lasten kehityksellisiä ongelmia olisi mahdollista havaita jo ennen viidettä ikävuotta. Kolmevuotiaiden lasten kehityksen arviointimenetelmä HALI on kehitetty tähän tarkoitukseen päivähoidon ja neuvolan käyttöön. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suurella osalla lapsista oli ongelmia kehityksen eri osa-alueilla HALI- ja KEHU-menetelmillä arvioituna, ja moniko lapsi sai jonkinasteista tukea kehitykselleen kolme- ja/tai viisivuotiaana. Lisäksi haluttiin selvittää, minkälaisia kehityksen ongelmia on mahdollista havaita jo kolmevuotiaana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, vähensikö kolmevuotiaana annettu tuki tuen tarvetta viisivuotiaana.
Tutkimuksen aineisto koostui 48 nokialaisesta päiväkodissa olevasta lapsesta, joille oli tehty päiväkodissa kolmevuotiaana HALI-arviointi ja viisivuotiaana KEHU-arviointi. Aineisto kerättiin keväällä 2011. HALI- ja KEHU-arvioinneissa kartoitetaan lapsen kehitystä hahmottamisen, kielellisen kehityksen, hieno- ja karkeamotoriikan sekä sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen alueilla. Edellisten lisäksi KEHU- arvioinnissa selvitetään lapsen kehitystä tarkkaavuuden ja muistin alueilla.
Tulokset osoittivat, että suurin osa lapsista suoriutui HALI- ja KEHU-arvioinneista hyväksymiskriteerien mukaisesti eikä lapsen kehityksessä ilmenneet ongelmat näin ollen välttämättä näkyneet heikkona suoriutumisena HALI- ja KEHU-arvioinneissa. Kolme- ja viisivuotiaana kuitenkin yli puolelle lapsista tarjottiin jonkinasteista tukea kehitykselleen. Tarjottu tuki oli suurelta osin kevyttä tukea, mikä tässä tutkimuksessa viittasi yhteen tai useampaan asiaan, johon lapsen kehityksessä kiinnitettiin huomiota päiväkodissa ja kotona. Vahvaa tukea kehitykselleen sai tässä aineistossa kolmevuotiaana kaksi lasta ja viisivuotiaana neljä lasta. Vahvaksi tueksi katsottiin esimerkiksi jatkotutkimuksiin ohjaaminen tai lapsen saama kuntoutus tai terapia. Kolmevuotiaat lapset saivat kehitykseensä tukea tunnehallinnan ja yhteis- toimintojen alueella, kielellisten toimintojen alueella, päivittäistoiminnoissa, motoriikassa sekä silmän ja käden yhteistyön alueella. Viisivuotiaille tukea annettiin tunneilmaisun ja yhteistoimintojen osa-alueelle, kielellisten taitojen osa-alueelle, tarkkaavuuden ja muistin, päivittäistoimintojen, silmän ja käden yhteistyön, hahmottamisen, käden toiminnan ja karkeamotoriikan osa-alueille.
Kolmevuotiaiden lasten suoriutuminen HALI-arvioinnissa oli yhteydessä viisivuotiaiden lasten suoriutumiseen KEHU-arvioinnissa päivittäistoimintojen, tunnehallinnan ja yhteistoimintojen osa-alueilla ja yksittäisten tehtävien kohdalla myös kielenkehityksen, motoriikan ja tarkkaavuuden alueilla. Saatiin myös näyttöä siitä, että varhain aloitetuilla tukitoimilla on suotuisia vaikutuksia lapsen kehitykselle. Osa kolmevuotiaana havaituista lievistä kehityksen ongelmista oli helpottunut niin, että kehitykseen ei tarvittu tukea enää viisivuotiaana.
Tutkimus osoitti, että lapsen kehityksen ongelmia voidaan havaita jo kolmevuotiaana HALI- arvioinnin ja päiväkodin arkihavaintojen avulla. Kolmevuotiaiden lasten kehityksen arviointimenetelmä HALI:a voisi kehittää vielä toimivampaan suuntaan laajentamalla kielellisten toimintojen, motoriikan ja tarkkaavuuden osa-alueita, joiden perusteella aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu olevan mahdollista ennustaa lapsen tulevaa kehitystä jo kolmevuotiaana. HALI-arvioinnin kykyä ennakoida viisivuotiaiden lasten kehitystä olisi tärkeää tutkia tulevaisuudessa suuremmilla aineistoilla. Lisäksi jatkossa voisi tarkemmin selvittää, millaiset arkipäivän havainnot ohjaavat päätökseen tuen antamisesta ja mihin lapsen kehityksessä kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota.
Asiasanat: Seulontatutkimukset, kokonaiskehityksen arviointi, HALI, KEHU, kehitykselliset ongelmat, oppimishäiriöt, kehityksen tukitoimet
Tutkimuksen aineisto koostui 48 nokialaisesta päiväkodissa olevasta lapsesta, joille oli tehty päiväkodissa kolmevuotiaana HALI-arviointi ja viisivuotiaana KEHU-arviointi. Aineisto kerättiin keväällä 2011. HALI- ja KEHU-arvioinneissa kartoitetaan lapsen kehitystä hahmottamisen, kielellisen kehityksen, hieno- ja karkeamotoriikan sekä sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen alueilla. Edellisten lisäksi KEHU- arvioinnissa selvitetään lapsen kehitystä tarkkaavuuden ja muistin alueilla.
Tulokset osoittivat, että suurin osa lapsista suoriutui HALI- ja KEHU-arvioinneista hyväksymiskriteerien mukaisesti eikä lapsen kehityksessä ilmenneet ongelmat näin ollen välttämättä näkyneet heikkona suoriutumisena HALI- ja KEHU-arvioinneissa. Kolme- ja viisivuotiaana kuitenkin yli puolelle lapsista tarjottiin jonkinasteista tukea kehitykselleen. Tarjottu tuki oli suurelta osin kevyttä tukea, mikä tässä tutkimuksessa viittasi yhteen tai useampaan asiaan, johon lapsen kehityksessä kiinnitettiin huomiota päiväkodissa ja kotona. Vahvaa tukea kehitykselleen sai tässä aineistossa kolmevuotiaana kaksi lasta ja viisivuotiaana neljä lasta. Vahvaksi tueksi katsottiin esimerkiksi jatkotutkimuksiin ohjaaminen tai lapsen saama kuntoutus tai terapia. Kolmevuotiaat lapset saivat kehitykseensä tukea tunnehallinnan ja yhteis- toimintojen alueella, kielellisten toimintojen alueella, päivittäistoiminnoissa, motoriikassa sekä silmän ja käden yhteistyön alueella. Viisivuotiaille tukea annettiin tunneilmaisun ja yhteistoimintojen osa-alueelle, kielellisten taitojen osa-alueelle, tarkkaavuuden ja muistin, päivittäistoimintojen, silmän ja käden yhteistyön, hahmottamisen, käden toiminnan ja karkeamotoriikan osa-alueille.
Kolmevuotiaiden lasten suoriutuminen HALI-arvioinnissa oli yhteydessä viisivuotiaiden lasten suoriutumiseen KEHU-arvioinnissa päivittäistoimintojen, tunnehallinnan ja yhteistoimintojen osa-alueilla ja yksittäisten tehtävien kohdalla myös kielenkehityksen, motoriikan ja tarkkaavuuden alueilla. Saatiin myös näyttöä siitä, että varhain aloitetuilla tukitoimilla on suotuisia vaikutuksia lapsen kehitykselle. Osa kolmevuotiaana havaituista lievistä kehityksen ongelmista oli helpottunut niin, että kehitykseen ei tarvittu tukea enää viisivuotiaana.
Tutkimus osoitti, että lapsen kehityksen ongelmia voidaan havaita jo kolmevuotiaana HALI- arvioinnin ja päiväkodin arkihavaintojen avulla. Kolmevuotiaiden lasten kehityksen arviointimenetelmä HALI:a voisi kehittää vielä toimivampaan suuntaan laajentamalla kielellisten toimintojen, motoriikan ja tarkkaavuuden osa-alueita, joiden perusteella aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu olevan mahdollista ennustaa lapsen tulevaa kehitystä jo kolmevuotiaana. HALI-arvioinnin kykyä ennakoida viisivuotiaiden lasten kehitystä olisi tärkeää tutkia tulevaisuudessa suuremmilla aineistoilla. Lisäksi jatkossa voisi tarkemmin selvittää, millaiset arkipäivän havainnot ohjaavat päätökseen tuen antamisesta ja mihin lapsen kehityksessä kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota.
Asiasanat: Seulontatutkimukset, kokonaiskehityksen arviointi, HALI, KEHU, kehitykselliset ongelmat, oppimishäiriöt, kehityksen tukitoimet