Piirretyt ruumiit. Sarjakuvajournalismi sodan kuvaajana, esimerkkinä Joe Saccon sarjakuvaromaani Safe Area Gorazde
HÄRKISAARI, KAISA (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22797
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22797
Tiivistelmä
Tutkielma analysoi, kuinka sarjakuvapiirtäjä Joe Sacco kertoo sodasta Safe Area Gorazde –sarjakuvaromaanissa. Joe Sacco on entinen toimittaja, joka pettyi toimittajan työhön ja alkoi sarjakuvapiirtäjäksi. Häntä pidetään sarjakuvajournalismi-genren kehittäjänä.
Sodat ja konfliktit ovat uutisjournalismin vakiomateriaalia. Sodista uutisoidaan paljon, mutta uutiskuvasto on yleensä hyvin samankaltaista. Sota tarjoaa runsaasti tarinoita, mutta konfliktit ovat monimutkaisia ja niiden todellisuudesta on usein vaikea kertoa. Siksi journalismi turvautuu sotauutisoinnissa tuttuihin kaavoihin.Joe Sacco on sarjakuvajournalisti eli hän raportoi tositapahtumasta sarjakuvan keinoin. Hän työskentelee usein kuin toimittaja, mutta hänen työnsä lopputulos ei ole perusjournalismia.
Tutkielma perehtyy sarjakuvan kerrontaan narratologian avulla. Samalla se selvittää Saccon sarjakuvan suhdetta uutisjournalismiin. Erityisesti kysymykset objektiivisuudesta, viestin luotettavuudesta ja kuvan indeksisyydestä nousevat esiin, kun verrataan sarjakuvaa uutisjournalismin kerrontaan.
Sarjakuvamuoto avaa mahdollisuuden kertoa sotatarinoita erilaisella tavalla. Faktan ja fiktion rajamailla risteilevä sarjakuvajournalismi välittää tositarinat fiktiomaisin keinoin. Tämä toden ja sadun yhdistelmä luo tilanteen, jossa lukija pääsee perusuutisjournalismista poikkeavalla tavalla lähelle sodan arkitodellisuutta.
Usein lapsellisena pidetyn ilmaisumuodon turvissa lukija sietää hyvin rankkaa informaatiota ja kestää katsoa kuvia, joita uutisjournalismissa tuskin koskaan käytettäisiin.Sarjakuvajournalismin voima on sen ainutlaatuisissa kerronnan keinoissa. Sen heikkous on olla oman kerrontatapansa vanki. Se voi lainata paljon journalismista, mutta se ei voi koskaan olla journalismia, tai se menettää ainutlaatuisuutensa.
Avainsanat: sarjakuva, journalismi, sota, objektiivisuus, indeksisyys
Sodat ja konfliktit ovat uutisjournalismin vakiomateriaalia. Sodista uutisoidaan paljon, mutta uutiskuvasto on yleensä hyvin samankaltaista. Sota tarjoaa runsaasti tarinoita, mutta konfliktit ovat monimutkaisia ja niiden todellisuudesta on usein vaikea kertoa. Siksi journalismi turvautuu sotauutisoinnissa tuttuihin kaavoihin.Joe Sacco on sarjakuvajournalisti eli hän raportoi tositapahtumasta sarjakuvan keinoin. Hän työskentelee usein kuin toimittaja, mutta hänen työnsä lopputulos ei ole perusjournalismia.
Tutkielma perehtyy sarjakuvan kerrontaan narratologian avulla. Samalla se selvittää Saccon sarjakuvan suhdetta uutisjournalismiin. Erityisesti kysymykset objektiivisuudesta, viestin luotettavuudesta ja kuvan indeksisyydestä nousevat esiin, kun verrataan sarjakuvaa uutisjournalismin kerrontaan.
Sarjakuvamuoto avaa mahdollisuuden kertoa sotatarinoita erilaisella tavalla. Faktan ja fiktion rajamailla risteilevä sarjakuvajournalismi välittää tositarinat fiktiomaisin keinoin. Tämä toden ja sadun yhdistelmä luo tilanteen, jossa lukija pääsee perusuutisjournalismista poikkeavalla tavalla lähelle sodan arkitodellisuutta.
Usein lapsellisena pidetyn ilmaisumuodon turvissa lukija sietää hyvin rankkaa informaatiota ja kestää katsoa kuvia, joita uutisjournalismissa tuskin koskaan käytettäisiin.Sarjakuvajournalismin voima on sen ainutlaatuisissa kerronnan keinoissa. Sen heikkous on olla oman kerrontatapansa vanki. Se voi lainata paljon journalismista, mutta se ei voi koskaan olla journalismia, tai se menettää ainutlaatuisuutensa.
Avainsanat: sarjakuva, journalismi, sota, objektiivisuus, indeksisyys