Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia lastensuojelun sosiaalityön työnohjauksesta
LÄHDENIEMI, SARI (2012)
LÄHDENIEMI, SARI
2012
Sosiaalityö, Pori - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22785
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22785
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden kokemuksia työnohjauksesta lastensuojelussa hermeneuttis-fenomenologisen viitekehyksen kautta. Tässä tutkimuksessa tutkitaan kokemuksia työnohjauksen tavoitteista, toteutumisesta ja esimiehen roolista työnohjauksessa sekä työnohjaajan merkityksestä työnohjauksessa lastensuojelussa. Työnohjauksen toteutumista tutkitaan työnohjaussuhteiden kautta yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyönohjauksessa sosiaalityöntekijän näkökulmasta eikä siinä tutkittu esimiesten työnohjausta erikseen.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemusten perusteella keskeisiksi tavoitteiksi muodostuivat 1) tunteiden reflektion 2) hyvän ryhmädynamiikan ja 3) ammatillisuuden ja sosiaalityön kehittämisen tavoite. Sosiaalityöntekijät kokivat työnohjauksessa tapahtuvan tunteiden reflektoinnin tukevan työssä jaksamista. Tunteiden reflektio näytti olleen tutkimukseen osallistuneille sosiaalityöntekijöille merkittävin tavoite työnohjauksessa.
Tutkimuksessa nousi esiin työnohjauksen toteutuminen yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyönohjauksena. Tämän tutkimuksen perusteella yksilötyönohjauksessa toteutuvat enemmän tunteiden reflektion tavoite kuin ammatillisuuden tai sosiaalityön kehittämisen tavoite. Sosiaalityöntekijöillä oli eniten kokemuksia ryhmätyönohjauksesta, jossa tunteiden reflektion ja ammatillisuuden ja sosiaalityön kehittämisen tavoite toteutui tasaisemmin.
Tässä tutkimuksessa ilmeni, että sosiaalityöntekijät pitivät tärkeänä, että esimiehelle kerrotaan työnohjauksessa nousseista kehittämistarpeista. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ilmennyt kokemuksia, joissa esimiehelle olisi kerrottu työnohjauksessa nousseita kehittämistarpeita. Tämän tutkimuksen perusteella saa käsityksen, että sosiaalityöntekijät eivät osaa hyödyntää työnohjausta työn olosuhteiden kehittämisen tai oppivan organisaation näkökulmasta. Työnohjaustilannetta pidetään luottamuksellisena tilanteena erityisesti yksilö- ja ryhmätyönohjauksessa eikä työnohjaajalla haluta olevan yhteistyötä esimiehen kanssa.
Tämän tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijöille on tärkeää, että työnohjaajan työssä näkyy riittävä kannattelu- ja huolenpito. Se näkyy työnohjaajan järjestämässä työnohjauspaikassa ja työtavassa. Sosiaalityöntekijöiden mukaan työnohjaajien pitäisi ohjata keskustelua enemmän työnohjaustilanteessa ja tuoda ammatillista osaamistaan esiin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työnohjauksessa on tärkeää, että sosiaalityöntekijä saa itse päättää työnohjaussuhteesta ja vaikuttaa työnohjaajan valintaan.
Asiasanat:sosiaalityöntekijä, työnohjaus, lastensuojelu, sosiaalityö
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemusten perusteella keskeisiksi tavoitteiksi muodostuivat 1) tunteiden reflektion 2) hyvän ryhmädynamiikan ja 3) ammatillisuuden ja sosiaalityön kehittämisen tavoite. Sosiaalityöntekijät kokivat työnohjauksessa tapahtuvan tunteiden reflektoinnin tukevan työssä jaksamista. Tunteiden reflektio näytti olleen tutkimukseen osallistuneille sosiaalityöntekijöille merkittävin tavoite työnohjauksessa.
Tutkimuksessa nousi esiin työnohjauksen toteutuminen yksilö-, ryhmä- ja yhteisötyönohjauksena. Tämän tutkimuksen perusteella yksilötyönohjauksessa toteutuvat enemmän tunteiden reflektion tavoite kuin ammatillisuuden tai sosiaalityön kehittämisen tavoite. Sosiaalityöntekijöillä oli eniten kokemuksia ryhmätyönohjauksesta, jossa tunteiden reflektion ja ammatillisuuden ja sosiaalityön kehittämisen tavoite toteutui tasaisemmin.
Tässä tutkimuksessa ilmeni, että sosiaalityöntekijät pitivät tärkeänä, että esimiehelle kerrotaan työnohjauksessa nousseista kehittämistarpeista. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ilmennyt kokemuksia, joissa esimiehelle olisi kerrottu työnohjauksessa nousseita kehittämistarpeita. Tämän tutkimuksen perusteella saa käsityksen, että sosiaalityöntekijät eivät osaa hyödyntää työnohjausta työn olosuhteiden kehittämisen tai oppivan organisaation näkökulmasta. Työnohjaustilannetta pidetään luottamuksellisena tilanteena erityisesti yksilö- ja ryhmätyönohjauksessa eikä työnohjaajalla haluta olevan yhteistyötä esimiehen kanssa.
Tämän tutkimuksen mukaan sosiaalityöntekijöille on tärkeää, että työnohjaajan työssä näkyy riittävä kannattelu- ja huolenpito. Se näkyy työnohjaajan järjestämässä työnohjauspaikassa ja työtavassa. Sosiaalityöntekijöiden mukaan työnohjaajien pitäisi ohjata keskustelua enemmän työnohjaustilanteessa ja tuoda ammatillista osaamistaan esiin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työnohjauksessa on tärkeää, että sosiaalityöntekijä saa itse päättää työnohjaussuhteesta ja vaikuttaa työnohjaajan valintaan.
Asiasanat:sosiaalityöntekijä, työnohjaus, lastensuojelu, sosiaalityö