Complete vocal technique -moodit oikeaoppisesti ja epätaloudellisesti tuotettuina
KANGASMÄKI, LAURA (2012)
2012
Puhetekniikka ja vokologia - Speech Technique and Vocology
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22784
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22784
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Complete vocal techniquen (CVT) neljän metallisuuden mukaan jaetun moodin tuottotapaa ja taloudellisuutta. Tarkoituksen täyttämiseksi tutkittiin: 1) miten puheääni, klassinen laulu ja CVT-moodit sijoittuvat skaalalle vuotoisesta puristeiseen, ja 2) miten kukin oikeaoppisesti tuotettu moodi erosi vastaavasta epätaloudellisesti tuotetusta moodista.
Tutkimuksessa mieskoehenkilö äänsi sanan [p?:p:?] kolmesti korkeammalla sävelkorkeudella (288 Hz, cis1) puheäänellä, klassisella laulutyylillä, mahdollisimman vuotoisesti, mahdollisimman puristeisesti, maksimi twangillä sekä kullakin CVT-moodilla oikeaoppisesti ja epätaloudellisesti. Näytteistä tutkittiin formantit, äänenpainetaso (SPL), alfa-suhdeluku (1 kHz:n ala- ja yläpuolisten taajuusalueiden SPL:ien ero) sekä äänihuulten kontaktiaika (CQ). Kuuntelutestillä arvioitiin äänentuottotapojen työläys, tiiviys ja hälyisyys. Tilastollisesti tutkittiin kuuntelijoiden arvioiden luotettavuus ja yhtenäisyys sekä se, korreloivatko kuuntelutestin keskiarvot alfa-suhdeluvun, SPL:n ja CQ:n kanssa. Oikeaoppisesti ja epätaloudellisesti tuotettuja moodeja vertailtiin keskenään kuuntelutestin, alfa-suhdeluvun, CQ:n ja SPL:n suhteen.
SPL, alfa-suhdeluku ja CQ kasvoivat metallisuuden lisääntyessä. Kuultu tiiviys ja työläys lisääntyivät metallisuuden lisääntyessä ja hälypitoisuus väheni. Lähes kaikissa epätaloudellisesti tuotetuissa moodeissa SPL, alfa-suhdeluku ja CQ olivat suuremmat. Vain epätaloudellisessa curbingissä alfa-suhdeluku ja neutralissa CQ oli pienempi. Epätaloudellisessa edgessä SPL oli matalampi. Kuuntelutestissä epätaloudellinen neutral arvioitiin vuotoisemmaksi kuin oikeaoppinen neutral, muuten epätaloudellisesti tuotetut moodit arvioitiin puristeisemmiksi kuin oikeaoppisesti tuotetut moodit. Kaikissa moodeissa epätaloudellisesti tuotetut moodit arvioitiin työläämmin tuotetuiksi ja hälypitoisemmiksi kuin oikeaoppiset moodit.
Tilastollisen analyysin mukaan kuuntelijoiden arviot olivat luotettavia ja keskenään yhteneväisiä. Kuullun tiiviyden todettiin korreloivan positiivisesti alfa-suhdeluvun, SPL:n ja CQ:n kanssa. CQ ja kuultu työläys korreloivat myös keskenään tilastollisesti merkitsevästi. Oikeaoppiset ja epätaloudelliset moodit erosivat merkitsevästi hälyisyyden ja työläyden suhteen.
Tulosten mukaan metallisuus tuotetaan CVT:ssä ääniväylän muutoksella ja pidemmällä äänihuulisululla. Epätaloudellisissa moodeissa häly, työläys ja puristeisuus olivat lisääntyneet.
Asiasanat:Metallikas ääni, klassinen laulu, twang, akustinen analyysi, SPL, alfa-suhdeluku, elektroglottografia, CQ, kuuntelutesti
Tutkimuksessa mieskoehenkilö äänsi sanan [p?:p:?] kolmesti korkeammalla sävelkorkeudella (288 Hz, cis1) puheäänellä, klassisella laulutyylillä, mahdollisimman vuotoisesti, mahdollisimman puristeisesti, maksimi twangillä sekä kullakin CVT-moodilla oikeaoppisesti ja epätaloudellisesti. Näytteistä tutkittiin formantit, äänenpainetaso (SPL), alfa-suhdeluku (1 kHz:n ala- ja yläpuolisten taajuusalueiden SPL:ien ero) sekä äänihuulten kontaktiaika (CQ). Kuuntelutestillä arvioitiin äänentuottotapojen työläys, tiiviys ja hälyisyys. Tilastollisesti tutkittiin kuuntelijoiden arvioiden luotettavuus ja yhtenäisyys sekä se, korreloivatko kuuntelutestin keskiarvot alfa-suhdeluvun, SPL:n ja CQ:n kanssa. Oikeaoppisesti ja epätaloudellisesti tuotettuja moodeja vertailtiin keskenään kuuntelutestin, alfa-suhdeluvun, CQ:n ja SPL:n suhteen.
SPL, alfa-suhdeluku ja CQ kasvoivat metallisuuden lisääntyessä. Kuultu tiiviys ja työläys lisääntyivät metallisuuden lisääntyessä ja hälypitoisuus väheni. Lähes kaikissa epätaloudellisesti tuotetuissa moodeissa SPL, alfa-suhdeluku ja CQ olivat suuremmat. Vain epätaloudellisessa curbingissä alfa-suhdeluku ja neutralissa CQ oli pienempi. Epätaloudellisessa edgessä SPL oli matalampi. Kuuntelutestissä epätaloudellinen neutral arvioitiin vuotoisemmaksi kuin oikeaoppinen neutral, muuten epätaloudellisesti tuotetut moodit arvioitiin puristeisemmiksi kuin oikeaoppisesti tuotetut moodit. Kaikissa moodeissa epätaloudellisesti tuotetut moodit arvioitiin työläämmin tuotetuiksi ja hälypitoisemmiksi kuin oikeaoppiset moodit.
Tilastollisen analyysin mukaan kuuntelijoiden arviot olivat luotettavia ja keskenään yhteneväisiä. Kuullun tiiviyden todettiin korreloivan positiivisesti alfa-suhdeluvun, SPL:n ja CQ:n kanssa. CQ ja kuultu työläys korreloivat myös keskenään tilastollisesti merkitsevästi. Oikeaoppiset ja epätaloudelliset moodit erosivat merkitsevästi hälyisyyden ja työläyden suhteen.
Tulosten mukaan metallisuus tuotetaan CVT:ssä ääniväylän muutoksella ja pidemmällä äänihuulisululla. Epätaloudellisissa moodeissa häly, työläys ja puristeisuus olivat lisääntyneet.
Asiasanat:Metallikas ääni, klassinen laulu, twang, akustinen analyysi, SPL, alfa-suhdeluku, elektroglottografia, CQ, kuuntelutesti