Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta
HAUTALA, JENNA (2012)
2012
Biokemia - Biochemistry
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22777
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22777
Tiivistelmä
Tutkimuksen tausta ja tavoitteetSyövän aiheuttamia luupuutoksia voidaan hoitaa rasvakudoksen kantasoluista (ASC, HFSC) erilaistetulla luulla. Jotta tällaiset ASC:hin perustuvat hoidot olisivat turvallisia, on tärkeää tutkia ASC-syöpäsolu-vuorovaikutuksia. Vuorovaikutusten tunteminen auttaa myös ymmärtämään syövän mekanismeja ja voi siten mahdollistaa uudenlaisten syöpähoitojen kehittämisen. Syöpäsolujen erittämien tekijöiden vaikutusta rasvakudoksen kantasolujen kasvuun ei ole aikaisemmin tutkittu ja kantasolujen vaikutuksesta syöpään on hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ihmisen rasvakudoksen kantasolut ja syöpäsolut vaikuttavat toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta.
TutkimusmenetelmätAltistusmedium (CM, conditioned medium) on mediumia, jossa soluja on viljelty ja joka sisältää solujen erittämät liukoiset tekijät. CM:n käyttö mahdollistaa liukoisten tekijöiden vaikutuksen tutkimisen. Tässä kokeessa soluja viljeltiin CM:ssa 9 päivää, minkä aikana solujen kasvua mitattiin spektrofotometrisesti kaupallisella WST-1-reagenssilla, joka mittaa mitokondriaalista aktiivisuutta. Kokeessa käytettiin eturauhas- ja munasarjasyöpäsoluja ja se toistettiin kolmesti eri henkilöistä eristetyillä ASC:illa, jotta osoitettaisiin tulosten riippumattomuus yksilöiden välisestä vaihtelusta. Tutkimus tehtiin sekä 100 % että 50 % altistusmediumilla annosvaikutuksen selvittämiseksi.
TutkimustuloksetHFSC-CM:t inhiboivat huomattavasti LnCaP-eturauhassyöpäsolujen kasvua solujen omaan altistusmediumiin (p < 0,0001) ja uuteen mediumiin verrattuna (p < 0,01) päätepisteessä. 100 % HFSC-CM aktivoi hieman OVCAR-3-munasarjasyöpäsolujen kasvua vähintään kuudentena päivänä omaan altistusmediumiin (p < 0,01) ja uuteen mediumiin (p < 0,05) verrattuna. LnCaP-CM aktivoi rasvakudoksen kantasolujen kasvua vähintään toiseen omaan altistusmediumiin ja uuteen mediumiin verrattuna kahdessa sarjassa päätepisteessä (p < 0,01). Myös OVCAR-3-CM näytti tukevan rasvakudoksen kantasolujen kasvua joissakin toistoissa. Uusi medium tuki HFSC:en kasvua yhtä hyvin tai paremmin kuin 50 % HFSC-CM, kun taas uuden mediumin ja 100 % HFSCCM: n välillä ei ollut johdonmukaisia eroja.
JohtopäätöksetHFSC:t erittävät jotakin LnCaP:n kasvua inhiboivaa tekijää, jota olisi hyödyllistä etsiä jatkotutkimuksissa. LnCaP:t puolestaan erittävät jotakin HFSC:en kasvua aktivoivaa tekijää. Myös OVCAR-3:t ja HFSC:t saattavat erittää toistensa kasvua aktivoivia tekijöitä, mutta asian varmistamiseksi tarvittaisiin lisätutkimuksia. Mediumin vaihdon merkitystä HFSC:en kasvuun olisi hyvä tutkia lisää, koska 50 % HFSC-CM ei parantanut solujen kasvua uuteen mediumiin verrattuna.
TutkimusmenetelmätAltistusmedium (CM, conditioned medium) on mediumia, jossa soluja on viljelty ja joka sisältää solujen erittämät liukoiset tekijät. CM:n käyttö mahdollistaa liukoisten tekijöiden vaikutuksen tutkimisen. Tässä kokeessa soluja viljeltiin CM:ssa 9 päivää, minkä aikana solujen kasvua mitattiin spektrofotometrisesti kaupallisella WST-1-reagenssilla, joka mittaa mitokondriaalista aktiivisuutta. Kokeessa käytettiin eturauhas- ja munasarjasyöpäsoluja ja se toistettiin kolmesti eri henkilöistä eristetyillä ASC:illa, jotta osoitettaisiin tulosten riippumattomuus yksilöiden välisestä vaihtelusta. Tutkimus tehtiin sekä 100 % että 50 % altistusmediumilla annosvaikutuksen selvittämiseksi.
TutkimustuloksetHFSC-CM:t inhiboivat huomattavasti LnCaP-eturauhassyöpäsolujen kasvua solujen omaan altistusmediumiin (p < 0,0001) ja uuteen mediumiin verrattuna (p < 0,01) päätepisteessä. 100 % HFSC-CM aktivoi hieman OVCAR-3-munasarjasyöpäsolujen kasvua vähintään kuudentena päivänä omaan altistusmediumiin (p < 0,01) ja uuteen mediumiin (p < 0,05) verrattuna. LnCaP-CM aktivoi rasvakudoksen kantasolujen kasvua vähintään toiseen omaan altistusmediumiin ja uuteen mediumiin verrattuna kahdessa sarjassa päätepisteessä (p < 0,01). Myös OVCAR-3-CM näytti tukevan rasvakudoksen kantasolujen kasvua joissakin toistoissa. Uusi medium tuki HFSC:en kasvua yhtä hyvin tai paremmin kuin 50 % HFSC-CM, kun taas uuden mediumin ja 100 % HFSCCM: n välillä ei ollut johdonmukaisia eroja.
JohtopäätöksetHFSC:t erittävät jotakin LnCaP:n kasvua inhiboivaa tekijää, jota olisi hyödyllistä etsiä jatkotutkimuksissa. LnCaP:t puolestaan erittävät jotakin HFSC:en kasvua aktivoivaa tekijää. Myös OVCAR-3:t ja HFSC:t saattavat erittää toistensa kasvua aktivoivia tekijöitä, mutta asian varmistamiseksi tarvittaisiin lisätutkimuksia. Mediumin vaihdon merkitystä HFSC:en kasvuun olisi hyvä tutkia lisää, koska 50 % HFSC-CM ei parantanut solujen kasvua uuteen mediumiin verrattuna.