Kohti yksilöllisempää opetusta? -Työskentelymuotojen valinnaisuus oppimaan oppimisen tukena
MYLLYKOSKI-MÄKINEN, KATI (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MYLLYKOSKI-MÄKINEN, KATI
2012
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-14Tiivistelmä
Oppimaan oppimisen ja metakognitiivisten taitojen tiedetään olevan yhteydessä tuloksekkaaseen oppimiseen. Omaa oppimistaan ja itselleen luontevia tapoja oppia kannattaa pohtia ja kehittää. Tämän tiedon kautta oppimista ja opiskelua voidaan helpottaa ja on oletettavaa, että se heijastuu pidemmällä aikavälillä myös oppimistuloksiin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli seurata, tarkastella ja tutkia kokeilua, jossa erään viidennen luokan oppilaat reflektoivat omaa oppimistaan kolmen eri työskentelymuodon avulla. Oppilaiden metakognitiivisten taitojen tarkastelua haluttiin siis tukea mahdollisuudella kokeilla erilaisia työskentelymenetelmiä. Lisäksi oppilaat pohtivat omaa oppimistaan itsearvioinnin avulla.
Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden työskentelymuotojen valinnaisuuden merkitystä oppimaan oppimiselle. Lisäksi tutkimuksessa kuvaillaan kyseisen luokan työskentelyä ja tuodaan esiin niin oppilaiden kuin opettajien näkemyksiä kokeilun toimivuudesta. Tutkimusongelmiksi muodostuivat muun muassa seuraavat kysymykset: minkälaisin perustein oppilaat tekivät työskentelymuotojen valinnan, miten he kokivat valinnan mahdollisuuden ja mihin valinnan mahdollisuus ennen kaikkea vaikutti. Edelleen tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden metakognitiivisten taitojen karttumista: kokivatko oppilaat harjaantuneensa oman oppimistyylin löytämisessä?Lisäksi vertaillaan tyttöjen ja poikien välisiä eroja edellä mainittujen näkökulmien valossa.
Tutkimuksen toteutus tapahtui etnografian keinoin havainnoimalla ja haastattelemalla, mutta käytössäni oli myös kirjallista aineistoa. Kenttäpäiväkirjamerkinnät havaintojeni osalta, haastattelumateriaali sekä oppilaiden itsearviointilomakkeet muodostivat siis kolme erillistä aineistokokonaisuutta. Aineiston keräsin syyslukukauden 2011 aikana.
Tuloksista käy ilmi, että tutkimukseen osallistuneilla viidesluokkalaisilla oli hyvin erilaiset lähtökohdat tehdä ”perusteltuja” valintoja työskentelymuotojen osalta. Suurin osa oppilaista tarttui tarjottuun tilaisuuteen ja koki harjaantuneensa edes jossain määrin oman oppimisensa tarkastelussa. Kaikki oppilaat kokivat valinnaisuuden mahdollisuuden varsin positiivisena, mutta negatiivisiakin vaikutuksia siihen liitettiin muun muassa työrauhan osalta.
Asiasanat:Työskentelymuoto, pedagoginen hyvinvointi, lapsuudentutkimus, metakognitiiviset taidot, oppimaan oppiminen, itsearviointi, etnografia
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli seurata, tarkastella ja tutkia kokeilua, jossa erään viidennen luokan oppilaat reflektoivat omaa oppimistaan kolmen eri työskentelymuodon avulla. Oppilaiden metakognitiivisten taitojen tarkastelua haluttiin siis tukea mahdollisuudella kokeilla erilaisia työskentelymenetelmiä. Lisäksi oppilaat pohtivat omaa oppimistaan itsearvioinnin avulla.
Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden työskentelymuotojen valinnaisuuden merkitystä oppimaan oppimiselle. Lisäksi tutkimuksessa kuvaillaan kyseisen luokan työskentelyä ja tuodaan esiin niin oppilaiden kuin opettajien näkemyksiä kokeilun toimivuudesta. Tutkimusongelmiksi muodostuivat muun muassa seuraavat kysymykset: minkälaisin perustein oppilaat tekivät työskentelymuotojen valinnan, miten he kokivat valinnan mahdollisuuden ja mihin valinnan mahdollisuus ennen kaikkea vaikutti. Edelleen tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden metakognitiivisten taitojen karttumista: kokivatko oppilaat harjaantuneensa oman oppimistyylin löytämisessä?Lisäksi vertaillaan tyttöjen ja poikien välisiä eroja edellä mainittujen näkökulmien valossa.
Tutkimuksen toteutus tapahtui etnografian keinoin havainnoimalla ja haastattelemalla, mutta käytössäni oli myös kirjallista aineistoa. Kenttäpäiväkirjamerkinnät havaintojeni osalta, haastattelumateriaali sekä oppilaiden itsearviointilomakkeet muodostivat siis kolme erillistä aineistokokonaisuutta. Aineiston keräsin syyslukukauden 2011 aikana.
Tuloksista käy ilmi, että tutkimukseen osallistuneilla viidesluokkalaisilla oli hyvin erilaiset lähtökohdat tehdä ”perusteltuja” valintoja työskentelymuotojen osalta. Suurin osa oppilaista tarttui tarjottuun tilaisuuteen ja koki harjaantuneensa edes jossain määrin oman oppimisensa tarkastelussa. Kaikki oppilaat kokivat valinnaisuuden mahdollisuuden varsin positiivisena, mutta negatiivisiakin vaikutuksia siihen liitettiin muun muassa työrauhan osalta.
Asiasanat:Työskentelymuoto, pedagoginen hyvinvointi, lapsuudentutkimus, metakognitiiviset taidot, oppimaan oppiminen, itsearviointi, etnografia