Tilintarkastajan taloudellinen vahingonkorvausvastuu - Suomen sijoittuminen pohjoismaiseen kenttään

Abstract

Tilintarkastajan vastuu toimessa aiheutetuista vahingoista on yksi seikoista, joille tilintarkastajan asiakkaan ja muiden henkilöiden luottamus tilintarkastajaan rakentuu. Lainsäädännössä on säädetty, millä perusteilla ja minkälaisissa tilanteissa tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon sekä kuka on oikeutettu vahingonkorvaukseen. Tilintarkastusala ja sen säätely on Pohjoismaissa suhteellisen yhtenäistä. Tilintarkastajan vastuusta julkisuudessa käyty keskustelu ja siinä esiin nousseet ongelmat ovat myös hyvin samantapaisia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kuva siitä, miten laki säätelee tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun muodostumista tilintarkastajan osakeyhtiössä toteutettavissa lakisääteisissä tehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, ja vertailemalla asiaa koskevia säädöksiä, tuoda esiin maiden välillä säädöksissä esiintyviä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös tilintarkastajan vahingonkorvausvastuuta suhteessa osakeyhtiön johdon vastuuseen. Tutkimuksessa yhdistettiin oikeustieteiden ja kauppatieteiden menetelmiä. Keskeisimpinä käytetyistä menetelmistä olivat lainoppi sekä oikeusvertailu.

Tarkastelumaittain tilintarkastajan lakisääteisiä tehtäviä koskevan vahingonkorvaussäädöksen sovellettavuus vaihtelee: Ruotsissa sitä sovelletaan vain lakisääteiseen tilintarkastukseen, Suomessa ja Tanskassa lisäksi laissa määritettyihin muihin tehtäviin. Suomalainen ja ruotsalainen vahingonkorvaussäädös muistuttavat toisiaan, vahingonkorvausvastuu muodostuu niissä eri perusteella kohdeyhtiölle ja toisaalta osakkaille ja muille henkilöille. Tanskassa tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu muodostuu samalla tavalla eri ryhmiä kohtaan. Yhtiön johdon vastuu on muotoiltu tarkastelumaiden lainsäädännöissä tilintarkastajan vastuun kaltaisesti. Tarkastelumaissa vastuun jakautumisesta vahingonaiheuttajien kesken ja korvauksen sovittelusta säädetään lailla, mutta säädökset eivät anna yksiselitteisiä vastauksia vastuunjakautumiskysymykseen.

Merkittäväksi eroksi tarkastelussa olleiden Pohjoismaiden välillä havaittiin se, että Ruotsissa ja Tanskassa tilintarkastajan tulee lakisääteisesti suojautua vahingonkorvaukselta vastuuvakuutuksella, kun taas Suomessa tilintarkastajalla ei ole tämänkaltaista velvollisuutta. EU-komission suosituksen mukaista lakiin kirjattavaa rajoitusta vastuuseen ei ole vielä implementoitu tarkastelumaissa. Vastuun rajoittamiseen on olemassa useita keinoja, ja tulevaisuudessa on odotettavissa, että Pohjoismaat implementoivat niitä lainsäädäntöihinsä.

Asiasanat:Tilintarkastajat, vastuu, vahingonkorvausvastuu, Pohjoismaat