Hypätenkö lukemisen esteiden yli - motoriikan harjoitukset teknisen lukutaidon kehittämisessä
TOIVONEN, PÄIVI (2012)
2012
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22765
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22765
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa verrattiin kahta pienryhmätyöskentelytapaa lukemisen harjoittamisessa toisluokkalaisilla. Toinen ryhmä sai normaalia lukemisen erityisopetusta ja toisen ryhmän lukuharjoituksissa oli lisänä motorisia harjoituksia. Eri menetelmillä harjoitettujen ryhmien lukutuloksia verrattiin sekä keskenään että koulun muihin toisluokkalaisiin. Lisäksi tutkittiin oppilaiden motivaatiota lukemista ja pienryhmätyöskentelyä kohtaan sekä teknisen lukutaidon ja motoristen taitojen yhteyttä toisiinsa. Tutkimuskysymykset olivat:
Tukeeko motoristen harjoitusten lisääminen lukemisen erityisopetukseen oppilaiden teknisen lukutaidon kehitystä?
Lisäävätkö motoriset harjoitukset lukuharjoitusten lisänä oppilaiden motivaatiota lukemista ja lukemisen pienryhmäharjoittelua kohtaan?
Onko motoristen taitojen eri osa-alueiden ja teknisen lukutaidon välillä yhteyttä?
Tutkimukseen osallistui 58 toisluokkalaista yhdestä koulusta neljältä eri luokalta. Oppilailla teetettiin ALLU -lukutesti ja sen tulosten perusteella valittiin 14 pienryhmiin osallistujaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään arpomalla. Ensimmäinen ryhmä sai perinteistä lukemisen erityisopetusta ja toisen ryhmän lukemisen harjoitteluun yhdistettiin motorisia harjoituksia ja liikkumista. Molemmat ryhmät saivat erityisopetusta kymmenen viikon ajan kerran viikossa. Kymmenen viikon jakson jälkeen kaikilla toisluokkalaisilla teetettiin uudelleen lukemisen testi. Oppilaiden motorisia taitoja kartoitettiin vanhempien täyttämällä kyselylomakkeella, joka oli tehty The Developmental Coordination Disorder Questionnaire 2007(DCDQ’07) -kyselyn pohjalta. Pienryhmien oppilaat täyttivät jakson päättyessä kyselylomakkeen, jossa he arvioivat kolmiportaisesti omaa lukutaitoaan ja sen kehitystä sekä motivaatiotaan osallistua pienryhmäopetukseen. Oppilaiden motivaatiota ja suhtautumista lukemiseen ja pienryhmätyöskentelyyn tarkkailtiin lukuryhmien aikana. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin SPSS 17.0 for Windows-ohjelman avulla. Kvalitatiivisen aineiston avulla täydennettiin analyysiä oppilaiden lukemis- ja pienryhmäopiskelumotivaatiosta.
Kaikissa ryhmissä tekninen lukutaito parantui jakson aikana merkitsevästi. Tulosten mukaan motoriset harjoitukset lukuharjoitusten lisänä eivät vaikuttaneet teknisen lukutaidon kehittymiseen. Motoriset harjoitukset kuitenkin lisäsivät jonkun verran oppilaiden motivaatiota osallistua lukuopetuksen pienryhmiin. Motoriikkaryhmän oppilaat pitivät lukemista myös hieman tavallista lukuryhmää mielekkäämpänä. Tulosten perusteella motorisilla kokonaistaidoilla ei juuri ole yhteyttä tekniseen lukutaitoon. Ainoastaan hienomotoristen taitojen yhteyttä tekniseen lukutaitoon voidaan pitää merkitsevänä. Tutkimuksen tulosten perusteella voisi suositella motoristen harjoitusten lisäämistä lukiopetukseen sen motivaatiota nostattavan ja keskittymiskykyä lisäävän vaikutuksen vuoksi.
Asiasanat:dysleksia, motorinen kehitys, motoriset taidot, lukemaan oppiminen, lukihäiriöt, erityisopetus
Tukeeko motoristen harjoitusten lisääminen lukemisen erityisopetukseen oppilaiden teknisen lukutaidon kehitystä?
Lisäävätkö motoriset harjoitukset lukuharjoitusten lisänä oppilaiden motivaatiota lukemista ja lukemisen pienryhmäharjoittelua kohtaan?
Onko motoristen taitojen eri osa-alueiden ja teknisen lukutaidon välillä yhteyttä?
Tutkimukseen osallistui 58 toisluokkalaista yhdestä koulusta neljältä eri luokalta. Oppilailla teetettiin ALLU -lukutesti ja sen tulosten perusteella valittiin 14 pienryhmiin osallistujaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään arpomalla. Ensimmäinen ryhmä sai perinteistä lukemisen erityisopetusta ja toisen ryhmän lukemisen harjoitteluun yhdistettiin motorisia harjoituksia ja liikkumista. Molemmat ryhmät saivat erityisopetusta kymmenen viikon ajan kerran viikossa. Kymmenen viikon jakson jälkeen kaikilla toisluokkalaisilla teetettiin uudelleen lukemisen testi. Oppilaiden motorisia taitoja kartoitettiin vanhempien täyttämällä kyselylomakkeella, joka oli tehty The Developmental Coordination Disorder Questionnaire 2007(DCDQ’07) -kyselyn pohjalta. Pienryhmien oppilaat täyttivät jakson päättyessä kyselylomakkeen, jossa he arvioivat kolmiportaisesti omaa lukutaitoaan ja sen kehitystä sekä motivaatiotaan osallistua pienryhmäopetukseen. Oppilaiden motivaatiota ja suhtautumista lukemiseen ja pienryhmätyöskentelyyn tarkkailtiin lukuryhmien aikana. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin SPSS 17.0 for Windows-ohjelman avulla. Kvalitatiivisen aineiston avulla täydennettiin analyysiä oppilaiden lukemis- ja pienryhmäopiskelumotivaatiosta.
Kaikissa ryhmissä tekninen lukutaito parantui jakson aikana merkitsevästi. Tulosten mukaan motoriset harjoitukset lukuharjoitusten lisänä eivät vaikuttaneet teknisen lukutaidon kehittymiseen. Motoriset harjoitukset kuitenkin lisäsivät jonkun verran oppilaiden motivaatiota osallistua lukuopetuksen pienryhmiin. Motoriikkaryhmän oppilaat pitivät lukemista myös hieman tavallista lukuryhmää mielekkäämpänä. Tulosten perusteella motorisilla kokonaistaidoilla ei juuri ole yhteyttä tekniseen lukutaitoon. Ainoastaan hienomotoristen taitojen yhteyttä tekniseen lukutaitoon voidaan pitää merkitsevänä. Tutkimuksen tulosten perusteella voisi suositella motoristen harjoitusten lisäämistä lukiopetukseen sen motivaatiota nostattavan ja keskittymiskykyä lisäävän vaikutuksen vuoksi.
Asiasanat:dysleksia, motorinen kehitys, motoriset taidot, lukemaan oppiminen, lukihäiriöt, erityisopetus