Väylän etsimistä ja uppoavan laivan kannattelua - matematiikassa heikosti suoriutuvat oppilaat ja opettajan pedagogiset mahdollisuudet

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä miten matematiikan opetusta eriytetään, millaisia matematiikan oppimiseen liittyvät ongelmat ovat ja minkälaista tukea niihin tarjotaan sekä kuvata niitä pedagogisia järjestelyjä, jotka luokanopettajat ovat kokeneet hyviksi matematiikassa heikosti suoriutuvia oppilaita opettaessaan. Tutkimusongelmaa lähestyttiin yhdistämällä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta sekä aineiston hankinnassa että analysoinnissa. Tutkimuksen varsinainen painotus oli kuitenkin sen laadullisessa osiossa.

Tutkimuksen aineisto koostui sähköisen kyselylomakkeen avulla kerätystä aineistosta sekä yksilöhaastatteluina tehdyistä teemahaastatteluista. Tutkimusaineistoa kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla tammi-helmikuussa ja teemahaastattelujen avulla maalis-huhtikuussa vuonna 2012. Sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi 38 luokanopettajaa Hämeenlinnan alueelta ainakin viidestätoista eri koulusta. Tutkimukseen osallistui 32 naisopettajaa ja kuusi miesopettajaa. Heistä haastatteluihin valikoitui kolme naista ja yksi mies. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin frekvenssijakaumien tarkastelun sekä ristiintaulukoinnin avulla. Litteroitua haastatteluaineistoa ja kyselylomakkeen avulla kerättyä laadullista aineistoa analysoitiin teemoittelemalla.

Tutkimustulosten yleistettävyyden estävät pieni aineisto, otannan puuttuminen sekä tutkimuksen laadullinen luonne, mutta tutkimustulosten voidaan kuitenkin olettaa kertovan matematiikassa heikosti suoriutuvien oppilaiden opetuksesta etenkin Hämeenlinnan alueella. Tutkimusaineiston perusteella näytti siltä, että matematiikan oppimiseen liittyvät ongelmat olivat melko yleisiä, mutta lieviä ja tukiopetuksen avulla hoidettavissa. Matematiikkavaikeuksien koettiin olevan usein yhteydessä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Matematiikan tukiopetus oli yleistä ja se koettiin tärkeäksi, koska matematiikassa opiskeltavat asiat rakentuvat aiemmin opitun pohjalle ja pelko vaikeuksien kasaantumisesta on siksi suuri.

Tähän tutkimukseen osallistuneista opettajista enemmistö sanoi eriyttävänsä matematiikan opetusta joka oppitunnilla. Useimmiten tämä tapahtui erilaisten oppimateriaalien sekä tehtävien ja kotitehtävien määrän avulla. Joskus opettajat eriyttivät matematiikan opetusta myös erilaisten tasoryhmittelyiden avulla. Luokan sisäisiä tasoryhmityksiä oli tai oli ollut käytössä noin 58 prosentilla ja koulun sisäisiä yli viidesosalla tämän aineiston kouluista. Tutkimusaineiston perusteella matematiikan opetuksessa käytettiin monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja lähes kaikki opettajat kokivat käytetyn oppimateriaalin tukevan opetuksen eriyttämistä hyvin. Toiminnallisuus ja konkreettiset toimintamateriaalit koettiin erityisen tärkeiksi matematiikassa heikosti suoriutuvia oppilaita opetettaessa. Toimintamateriaaleista käytetyimpiä olivat kymmenjärjestelmä -materiaali sekä opetusrahat. Etenkin matematiikan oppimiseen liittyvien sähköisten materiaalien käytön uskottiin lisääntyvän tulevaisuudessa. Puutteellisimmiksi tukipalveluiksi matematiikan opetukseen liittyen koettiin koulunkäyntiä avustavien henkilöiden määrä sekä erityisopetus.

Asiasanat:matematiikka, eriyttäminen, tukiopetus, erityisopetus, oppimisvaikeudet