Yhteisöllisyyden inklusiiviset ja segregoivat vaikutukset. Etnografinen tapaustutkimus erään steineryhteisön yhteisöllisyyden muodoista.

Abstract

Tutkimus tehtiin etnografisella menetelmällä tapaustutkimuksen muodossa erään eteläsuomalaisen keskisuuren kaupungin steineryhteisössä. Tutkimukseen sisältyi steinerpäiväkodin esikoululaiset sekä Rudolf Steiner koulun ensimmäinen luokka. Tutkimus suoritettiin kevään 2012 aikana ja se liittyi osana Hämeenlinnan luokanopettajan koulutusohjelman syventäviin projektiopintoihin. Tutkimusmenetelminä käytettiin osallistuvaa observointia, haastattelua sekä keskusteluja. Aineiston keruun apuna toimivat kenttäpäiväkirja, muu kirjallinen dokumentointi, valmiisiin dokumentteihin perehtyminen, valokuvaus, oppituntien seuraaminen ja niiden toimintaan osallistuminen sekä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheeseen liitetyn metsäprojektin toteutus.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kyseisen steineryhteisön yhteisöllisyyden muotoja sekä niiden yhteiskunnallisia merkityksiä. Steinerkoulujärjestelmä edustaa yhtä maamme peruskoulujärjestelmästä selkeimmin eriytynyttä koulukulttuuria. Tämän vuoksi se muodostaa mielenkiintoisen ja erillisen kokonaisuuden vallitsevan yhtenäisyyden sisällä. Tarkoituksena oli tarkastella, mitkä olivat ne kyseisen koulukulttuurin käytännön toimintamuodot, jotka saivat aikaan yhteisöllisyyttä tai joiden ajateltiin vaikuttavan yhteisöllisesti ja millaisia vaikutuksia näillä oli yleisen ilmapiirin luojina.

Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen metsäprojektin toteutus lähti liikkeelle steinerpedagogisesta tarinankerronnallisesta lähestymistavasta, jossa luotiin metsän kontekstiin liittyvä yhteisöllisyyttä korostava tarina. Tarina pohjautui tunnettuun suomalaiseen lastenlauluun, jossa sormi on linnun laulupuu ja miten lintuparvella on viihtyisämpää laulupuussa yhdessä kuin yhdellä linnulla; näin siinäkin tapauksessa, että puu on vaarassa kaatua. Tarinaa kerrottiin sekä esikoululaisille että ensimmäisen luokan oppilaille ja lopulta projekti huipentui yhteiseen metsäretkeen läheiselle laavulle. Laavulla tarina kerrottiin ja laulu laulettiin edelleen, jonka jälkeen muutaman oppilaan muodostamat ryhmät saivat perheineen tehtäväkseen rakentaa linnunpesä ympäristöstä löytyvästä materiaalista.

Steinerkoulussa vallitsee hyvä ja lämmin, oppilaan persoonallisuutta ja kulloistakin kehitysvaihetta kunnioittava ilmapiiri. Vanhempien ja koulun välinen yhteistyö sekä yhteiset juhlat muodostavat yhteisöllisyyden perustan. Erittäin tiiviin yhteistyön mahdollistaa sama luokanopettaja ensimmäiseltä kahdeksannelle luokalle. Antroposofisesta ideologiasta nousevan eurytmian uskotaan tukevan yhteisöllisyyden kehittymistä niin, että yksilö kehittyy erityisten harjoitteiden avulla osaksi yhteisöä. Kuitenkin juuri eurytmian oppitunneille liittyi paljon yhteisöä hajottavaa toimintakulttuuria ja opettajan yhteisöä rakentava merkitys korostui. Alkuperäisten tavoitteiden toteutumattomuus synnytti piilo-opetussuunnitelmia. Yhteiskunnallisesta tasa-arvon näkökulmasta steinerkoulun inkluusio -käsite sisälsi lähinnä tiiviin yhteistyön oman oppilaskarsinnan kautta syntyneen yhteisön sisällä. Tämä oppilaita lähtökohtaisesti karsiva toimintatapa johtaa lähinnä segregaatioon. Tutkimuksessa esitetään mahdollisuuksia yhteiskuntaa rikastuttaviin inklusiivisiin toimintatapoihin ylitse oppilaitosrajojen.

Avainsanat: Yhteisöllisyys, koulukulttuuri, kouluviihtyvyys, steinerpedagogiikka, antroposofia, inkluusio, segregaatio

This study was done with the ethnographic method as a case study in a Steiner community in a middle-sized city in Southern Finland. The study subjects were kindergarteners in the Steiner daycare centre and the first graders in the Rudolf Steiner school. The study was conducted in spring 2012 and it belonged to the advanced project studies of the class teacher education program in Hämeenlinna. The research methods used in the study were participant observation, interview and discussion. The data collection included a field diary, other written documentation, perusing ready documents, photography, lesson observation and participation in lesson activities, and the implementation of a forest project that was designed for the transition point between pre-primary and primary education.

The purpose of this study was to find out forms of communality in the particular Steiner community and their societal importance. The Steiner school system represents one of the most clearly segregated school cultures from Finland’s basic education system. Therefore it forms an interesting and separate entity within the predominant uniformity. The purpose was to observe what the practical activities in the particular school culture are that create communality or what are considered to have a communal effect, and what kind of influence they have as creators of general atmosphere.

The forest project designed for the transition point between pre-primary and primary education got under way from the Steiner pedagogic approach of storytelling where a story emphasizing communality was created in a forest context. The story was based on a well-known Finnish children’s song where the finger is birds’ singing branch and how a flock of birds has it cosier together in a tree than only one bird would; even in the case if the tree is in danger of falling down. The story was told both to the kindergarteners and the first grade pupils and it culminated in a common forest trip to a nearby lean-to. At the lean-to the story was retold and the song was re-sang, after which groups formed by a few students and their families received a task to build a bird nest from material found in the surroundings.

The Steiner school enjoys a good and warm atmosphere that respects the pupil’s personality and each developmental stage. The foundation for the communality is formed by cooperation between parents and school, and common celebrations. The very close cooperation is enabled by the same class teacher from Grade 1 until Grade 8. Eurhythmy that rises from the anthroposophical ideology is believed to support the development of communality in such a way that an individual develops with the aid of specific practices to be part of the community. Nevertheless, it was in the very eurhythmy lessons that included many cultural practices that broke up communality and the teacher’s role as a communal builder was emphasized. Because the original aims were short of being realized, hidden curricula were formed. From the point of view of societal equity, the inclusion concept in the Steiner school basically consisted of close cooperation within the community that was born out of its own student selection. This practice that from the offset screens pupils mainly leads to segregation. This study will present some opportunities for inclusive practices that will enrich the society across different institutions.

Keywords: Communality, school culture, school enjoyment, Steiner pedagogy, anthroposophy, inclusion, segregation