"Pitäis harkita jotain järkevämpää lämmitysmuotoa" - Omakotiasujien arkinen järkeily uusiutuvan energian käyttöönotossa
JALONEN, SENNI (2012)
2012
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22750
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22750
Tiivistelmä
Lämmitys on koko pientalon elinkaaren aikana eniten ympäristökuormitusta aiheuttava asia. Ilmasto- ja energiapolitiikan tasolla on pyrkimyksenä vähentää öljyn käyttämistä lämmityksessä ja siirtyä yhä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan on myös kirjattu tavoite pientalojen öljylämmityksestä eroon pääsemisestä 2020-luvulla.
Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää miten omakotiasujat pohtivat omasta arjestaan käsin valintaansa, omaa ympäristövastuullisuuttaan ja energia-avustusten vaikuttavuutta kun he vaihtoivat talonsa lämmitysjärjestelmän uusiutuvaa energiaa käyttävään lämmitysmuotoon. Tutkielma on laadullinen ja aineiston keruumenetelmänä toimivat teemahaastattelut. Tutkielmaani varten haastattelin kahdeksaa omakotiasujaa, jotka olivat vaihtaneet lämmitysjärjestelmänsä öljystä tai sähköstä hakkeeseen, pellettiin, puuhun tai maalämpöön. Tarkastelen omakotiasujien päätöksentekoprosesseja arkisen järkeilyn käsitteen kautta, jossa yhdistyvät kaksi tutkimusperinnettä: schütziläinen fenomenologia sekä Simonin rajoitteinen rationaalisuus. Omakotiasujan arkinen järkeily rakentuu hänen elämänhistoriansa ja sosiaalisesti syntyneen arkitiedon kautta. Valintatilanteissa omakotiasuja käyttää heuristiikkoja avukseen pohtiessaan valintojen rationaalisuutta.
Keräämäni haastatteluaineiston perusteella omakotiasujat harkitsivat päätöstään kuuden keskeisen valinnan vihjeen kautta: taloudellisuuden, kotimaisuuden ja omavaraisuuden, vanhan lämmitysjärjestelmän huonon kunnon, ilmastonmuutoksen, taloudellisten ohjauskeinojen sekä hyvien kokemuksien ja neuvojen kautta. Aineiston perusteella omakotiasujien päätöksien taustalla on myös hyvin henkilökohtaisia ja tilannesidonnaisia asioita, kuten omasta metsästä saatava lämmitykseen käytettävä raaka-aine. Vanhan lämmitysmuodon käyttökulujen nouseminen ja muilta saadut hyvät esimerkit ohjasivat ihmisiä heidän arkisessa järkeilyssään, kun he harkitsivat lämmitysjärjestelmän vaihtamista. Energia-avustukset eivät ole asia, jonka perusteella valintaan on päädytty – se on ollut asia joka on tukenut tehtyä päätöstä. Taloudellisten ohjauskeinojen merkitys on kuitenkin suuri. Ympäristövastuullisuuteen suhtauduttiin joko se tiedostaen, siihen epäilevästi suhtautuen tai sitä tunnistamatta. Päätöksentekoprosessit eivät olleet kestoltaan lyhyitä – lämmitysjärjestelmän vaihtamista harkittiin puolesta vuodesta useisiin vuosiin. Omakotiasujat olivat myös hyvin tyytyväisiä uuteen lämmitysjärjestelmäänsä, ja he esittelivät sitä myös muille mielellään.
Asiasanat:arkinen järkeily, heuristiikat, arkitieto, omakotiasujat, uusiutuva energia, lämmitysjärjestelmä, energia-avustus
Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää miten omakotiasujat pohtivat omasta arjestaan käsin valintaansa, omaa ympäristövastuullisuuttaan ja energia-avustusten vaikuttavuutta kun he vaihtoivat talonsa lämmitysjärjestelmän uusiutuvaa energiaa käyttävään lämmitysmuotoon. Tutkielma on laadullinen ja aineiston keruumenetelmänä toimivat teemahaastattelut. Tutkielmaani varten haastattelin kahdeksaa omakotiasujaa, jotka olivat vaihtaneet lämmitysjärjestelmänsä öljystä tai sähköstä hakkeeseen, pellettiin, puuhun tai maalämpöön. Tarkastelen omakotiasujien päätöksentekoprosesseja arkisen järkeilyn käsitteen kautta, jossa yhdistyvät kaksi tutkimusperinnettä: schütziläinen fenomenologia sekä Simonin rajoitteinen rationaalisuus. Omakotiasujan arkinen järkeily rakentuu hänen elämänhistoriansa ja sosiaalisesti syntyneen arkitiedon kautta. Valintatilanteissa omakotiasuja käyttää heuristiikkoja avukseen pohtiessaan valintojen rationaalisuutta.
Keräämäni haastatteluaineiston perusteella omakotiasujat harkitsivat päätöstään kuuden keskeisen valinnan vihjeen kautta: taloudellisuuden, kotimaisuuden ja omavaraisuuden, vanhan lämmitysjärjestelmän huonon kunnon, ilmastonmuutoksen, taloudellisten ohjauskeinojen sekä hyvien kokemuksien ja neuvojen kautta. Aineiston perusteella omakotiasujien päätöksien taustalla on myös hyvin henkilökohtaisia ja tilannesidonnaisia asioita, kuten omasta metsästä saatava lämmitykseen käytettävä raaka-aine. Vanhan lämmitysmuodon käyttökulujen nouseminen ja muilta saadut hyvät esimerkit ohjasivat ihmisiä heidän arkisessa järkeilyssään, kun he harkitsivat lämmitysjärjestelmän vaihtamista. Energia-avustukset eivät ole asia, jonka perusteella valintaan on päädytty – se on ollut asia joka on tukenut tehtyä päätöstä. Taloudellisten ohjauskeinojen merkitys on kuitenkin suuri. Ympäristövastuullisuuteen suhtauduttiin joko se tiedostaen, siihen epäilevästi suhtautuen tai sitä tunnistamatta. Päätöksentekoprosessit eivät olleet kestoltaan lyhyitä – lämmitysjärjestelmän vaihtamista harkittiin puolesta vuodesta useisiin vuosiin. Omakotiasujat olivat myös hyvin tyytyväisiä uuteen lämmitysjärjestelmäänsä, ja he esittelivät sitä myös muille mielellään.
Asiasanat:arkinen järkeily, heuristiikat, arkitieto, omakotiasujat, uusiutuva energia, lämmitysjärjestelmä, energia-avustus