ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN POTILASOH-JAUKSESTA PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA SÄHKÖISEN RYTMINSIIRRON YHTEYDESSÄ
KARVONEN, KATI (2012)
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22741
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22741
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata eteisvärinäpotilaiden kokemuksia saamastaan potilasohjauksesta päivystyspoliklinikalla sähköisen rytminsiirron yhteydessä. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää päivystyspoliklinikalla annettavaa potilasohjausta.
Tutkimukseen haastateltiin yhtätoista eteisvärinää sairastavaa potilasta, jotka olivat olleet päivystyksellisessä rytminsiirrossa eräällä aluesairaalan päivystyspoliklinikalla. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimuksen tulokset analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan saadun ohjauksen kokemus voidaan jakaa neljään luokkaan: päivystyksestä saatu ohjaus, potilaiden pelonkokemukset, kotiutuksen ohjaus sekä ohjauksen kokemus. Eteisvärinäpotilaat kokivat saavansa kohtalaisen hyvin ohjausta päivystyspoliklinikalla sähköisen rytminsiirron yhteydessä. Päivystyksestä saatu ohjaus koostui toimenpiteeseen liittyvään ohjaukseen, sairauteen sekä lääkityksiin liittyvään ohjaukseen. Potilaat pelkäsivät toimenpidettä sekä nukutusta ja mahdollisia komplikaatioita, tiedon puute vaikutti pelonkokemukseen. Kotiutukseen liittyvässä ohjauksessa potilaat olivat saaneet niukasti ohjausta saattajan tarpeellisuudesta, anestesian vaikutuksista. Kotiutukseen liittyvän kirjallisen materiaalin käyttö ohjauksessa oli niukkaa. Potilaiden toiveet ohjaukselle kohdistuivat kirjallisen materiaalin käyttöön, hoitoon hakeutumisen ohjaukseen sekä elämäntapoihin liittyvään ohjaukseen. Tutkimuksen tuloksista nousi esiin ohjaukseen vaikuttavia asioita, jotka vaikuttivat potilaiden ohjauksen kokemukseen. Ohjauksen kokemukseen vaikuttavia asioita olivat rutiininomainen ohjaus, kiireen vaikutus ohjaukseen sekä ohjauksen jälkeinen epätietoisuuden tunne.
Eteisvärinäpotilaiden määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana väestön ikääntymisen myötä. Eteisvärinäpotilaita hoidetaan usein päivystyspoliklinikoilla, jossa arki on hektistä ja potilaiden ohjaus saattaa jäädä pintapuoliseksi. Potilaiden ohjaamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja ohjauksessa tulisi huomioida potilaiden tiedon saanti sekä potilaiden mahdolliset pelot toimenpidettä kohtaan ja niiden vaikutukset ohjaustilanteeseen.
Avainsanat: eteisvärinäpotilas, päivystys, potilasohjaus
Tutkimukseen haastateltiin yhtätoista eteisvärinää sairastavaa potilasta, jotka olivat olleet päivystyksellisessä rytminsiirrossa eräällä aluesairaalan päivystyspoliklinikalla. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimuksen tulokset analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan saadun ohjauksen kokemus voidaan jakaa neljään luokkaan: päivystyksestä saatu ohjaus, potilaiden pelonkokemukset, kotiutuksen ohjaus sekä ohjauksen kokemus. Eteisvärinäpotilaat kokivat saavansa kohtalaisen hyvin ohjausta päivystyspoliklinikalla sähköisen rytminsiirron yhteydessä. Päivystyksestä saatu ohjaus koostui toimenpiteeseen liittyvään ohjaukseen, sairauteen sekä lääkityksiin liittyvään ohjaukseen. Potilaat pelkäsivät toimenpidettä sekä nukutusta ja mahdollisia komplikaatioita, tiedon puute vaikutti pelonkokemukseen. Kotiutukseen liittyvässä ohjauksessa potilaat olivat saaneet niukasti ohjausta saattajan tarpeellisuudesta, anestesian vaikutuksista. Kotiutukseen liittyvän kirjallisen materiaalin käyttö ohjauksessa oli niukkaa. Potilaiden toiveet ohjaukselle kohdistuivat kirjallisen materiaalin käyttöön, hoitoon hakeutumisen ohjaukseen sekä elämäntapoihin liittyvään ohjaukseen. Tutkimuksen tuloksista nousi esiin ohjaukseen vaikuttavia asioita, jotka vaikuttivat potilaiden ohjauksen kokemukseen. Ohjauksen kokemukseen vaikuttavia asioita olivat rutiininomainen ohjaus, kiireen vaikutus ohjaukseen sekä ohjauksen jälkeinen epätietoisuuden tunne.
Eteisvärinäpotilaiden määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana väestön ikääntymisen myötä. Eteisvärinäpotilaita hoidetaan usein päivystyspoliklinikoilla, jossa arki on hektistä ja potilaiden ohjaus saattaa jäädä pintapuoliseksi. Potilaiden ohjaamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja ohjauksessa tulisi huomioida potilaiden tiedon saanti sekä potilaiden mahdolliset pelot toimenpidettä kohtaan ja niiden vaikutukset ohjaustilanteeseen.
Avainsanat: eteisvärinäpotilas, päivystys, potilasohjaus