Työn kuormittavuuteen liittyvät muut kuin potilashoidosta aiheutuvat tekijät hoitohenkilöstön kokemana, RAFAELATM -hoitoisuusluokitusjärjestelmän PAONCIL- mittarilla arvioituna
VILJAMAA, SEIJA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VILJAMAA, SEIJA
2012
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-14Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilöstön työn kuormittavuutta lisääviä ja vähentäviä tekijöitä hoitohenkilökunnan kokemana, RAFAELA™ -hoitoisuusluokitusjärjestelmän PAONCIL- mittarilla saatavan tiedon perusteella.
Tutkimukseen osallistui Helsingin ja Uudenmaan – sairaanhoitoalueelta 29 vuodeosaston henkilökunta. Aineisto kerättiin PAONCIL - mittarilla vuonna 2010 ja aineisto saatiin Excel- tiedostoina HUS tietotekniikasta. Aineiston määrällinen osuus (n=139776) käsiteltiin Excel- ohjelmalla ja laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä sekä analyysirungon ulkopuolelle jääneet kommentit analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä. Koko aineistosta analysoitiin optimaalisen hoitoisuuden 15 % ylittäneet ja 15 % alittaneet päivät. Deduktiivinen analyysirunko muodostettiin Rauhalan & Fagerströmin (2007) tutkimuksen tuloksiin pohjautuen.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että optimaalisen hoitoisuuden 15 % ylittävinä päivinä yhteistyö oman ryhmän sisällä kuten avun antaminen työkavereiden/ kollegoiden ja yksikön sisällä, hyvä ryhmähenki, sujuva yhteistyö ja yhdessä tekeminen oli merkittävä työn kuormittavuutta vähentävä tekijä. Opiskelijat nousivat merkittäväksi työtä kuormittavaksi tekijäksi mutta myös merkittäväksi kuormitusta vähentäväksi tekijäksi. Organisaatioon/ työyksikköihin liittyvät tekijät kuten prosessien hallinta, jossa selittävinä tekijöinä olivat yhteisten käytäntöjen puute sekä prosessien toimimattomuus ja ylipaikka tilanteet koettiin kuormittavina tekijöinä. Optimaalisen hoitoisuuden 15 % alittavissa päivissä työn kuormittavuutta lisäsi työn organisoinnissa ja suunnittelussa henkilöstön resursointiin liittyvät tekijät kuten vajausta i.v- luvallisissa hoitajissa, työntekijä vaje ja useamman vastuualueen hoito. Henkilökuntaan liittyvissä kuormittavuustekijöissä nousi esille osaamisen kehittäminen, kuten kehityskeskustelut, koulutukset ja opintokäynnit sekä uusien työntekijöiden perehdytys. Henkilökunnan resursointiin tässä nousi kuormittavuustekijänä äkilliset resurssimuutokset.
Jatkossa PAONCIL- mittarista saatavien tietojen reaaliaikaistaminen hyödyntäisi hoitotyön johtamista. PAONCIL- mittarin lisäkysymysten selkeyttäminen /lisääminen auttaisi hoitajia kohdentamaan vastaukset oikein. Yhtenevien käytäntöjen ja prosessien tarkastelu hyödyntäisi toimintaa yleisesti.
Avainsanat: työn kuormittavuus, hoitohenkilöstö, RAFAELA- hoitoisuusluokitusjärjestelmä , PAONCIL-mittari
Tutkimukseen osallistui Helsingin ja Uudenmaan – sairaanhoitoalueelta 29 vuodeosaston henkilökunta. Aineisto kerättiin PAONCIL - mittarilla vuonna 2010 ja aineisto saatiin Excel- tiedostoina HUS tietotekniikasta. Aineiston määrällinen osuus (n=139776) käsiteltiin Excel- ohjelmalla ja laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä sekä analyysirungon ulkopuolelle jääneet kommentit analysoitiin induktiivisesti sisällön analyysillä. Koko aineistosta analysoitiin optimaalisen hoitoisuuden 15 % ylittäneet ja 15 % alittaneet päivät. Deduktiivinen analyysirunko muodostettiin Rauhalan & Fagerströmin (2007) tutkimuksen tuloksiin pohjautuen.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että optimaalisen hoitoisuuden 15 % ylittävinä päivinä yhteistyö oman ryhmän sisällä kuten avun antaminen työkavereiden/ kollegoiden ja yksikön sisällä, hyvä ryhmähenki, sujuva yhteistyö ja yhdessä tekeminen oli merkittävä työn kuormittavuutta vähentävä tekijä. Opiskelijat nousivat merkittäväksi työtä kuormittavaksi tekijäksi mutta myös merkittäväksi kuormitusta vähentäväksi tekijäksi. Organisaatioon/ työyksikköihin liittyvät tekijät kuten prosessien hallinta, jossa selittävinä tekijöinä olivat yhteisten käytäntöjen puute sekä prosessien toimimattomuus ja ylipaikka tilanteet koettiin kuormittavina tekijöinä. Optimaalisen hoitoisuuden 15 % alittavissa päivissä työn kuormittavuutta lisäsi työn organisoinnissa ja suunnittelussa henkilöstön resursointiin liittyvät tekijät kuten vajausta i.v- luvallisissa hoitajissa, työntekijä vaje ja useamman vastuualueen hoito. Henkilökuntaan liittyvissä kuormittavuustekijöissä nousi esille osaamisen kehittäminen, kuten kehityskeskustelut, koulutukset ja opintokäynnit sekä uusien työntekijöiden perehdytys. Henkilökunnan resursointiin tässä nousi kuormittavuustekijänä äkilliset resurssimuutokset.
Jatkossa PAONCIL- mittarista saatavien tietojen reaaliaikaistaminen hyödyntäisi hoitotyön johtamista. PAONCIL- mittarin lisäkysymysten selkeyttäminen /lisääminen auttaisi hoitajia kohdentamaan vastaukset oikein. Yhtenevien käytäntöjen ja prosessien tarkastelu hyödyntäisi toimintaa yleisesti.
Avainsanat: työn kuormittavuus, hoitohenkilöstö, RAFAELA- hoitoisuusluokitusjärjestelmä , PAONCIL-mittari