Vallan myötäilyä ja poliittista peliä. Kehysanalyysi eduskunnan uusien ydinvoimaloiden rakentamista koskeneen keskustelun uutisoinnista keväällä 2010.
NYMAN, JUHANA (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22726
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22726
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee eduskunnassa toukokuun 11. päivänä 2010 käydyn uusien ydinvoimaloiden rakentamista koskeneen keskustelun uutisointia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia näkökulmia suomalaiset tiedotusvälineet suosivat uutisoinnissaan. Tutkimukseni perustuu kehysanalyysiin. Kehyksen käsitteen perustana on ajatus siitä, että uutinen ei ole todellisuuden heijastuma, vaan toimittajan luoma tuotos, jonka syntyyn ovat vaikuttaneet monet tekijät toimittajan henkilökohtaisista kokemuksista lähtien. Kehysanalyysilla pyritään selvittämään niitä piileviä merkityksiä, joita uutisjutuista on havaittavissa.
Aineistoni oli kaksiosainen, eduskunnan 11. toukokuuta 2010 käymän keskustelun pöytäkirja ja keskustelun pohjalta tehdyt uutisjutut Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Turun Sanomissa, Iltalehdessä, Yleisradion puoli yhdeksän uutisissa ja MTV3:n Kymmenen uutisissa. Vertailemalla näitä kahta aineistoa toisiinsa, selvitin, mitä tiedotusvälineet keskustelusta valitsivat julkaistavaksi ja mitä jättivät julkaisematta.
Tutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat eduskunnan keskustelua vahvasti hallituksen linjaa myötäillen. Tutkituista jutuista nousi esiin kolme uutiskehystä: vallan myötäilyä kehys, politiikka pelinä kehys, ja järki vs. tunteet kehys. Näistä etenkin hallituksen toimia korostava vallan myötäilyä kehys nousee vahvasti esiin aineistosta. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tavallisen rivikansanedustajan on erittäin vaikea saada ääntänsä kuuluviin tiedotusvälineissä. Eduskunnan keskustelussa käytti puheenvuoron yhteensä 63 eri poliitikkoa, joista 17 pääsi esiintymään jollakin tavalla, suorasti tai epäsuorasti, mediassa. Muita kuin ministerien puheenvuoroja tai eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuoroja lainattiin vain harvoin.
Havaitut tulokset myötäilevät vahvasti suomalaisesta politiikan journalismista aiemmin tehtyjä havaintoja. Poliitikoista tiedotusvälineissä ääneen pääsevät helpommin hallitus ja vallassa olevat puolueet kuin esimerkiksi oppositio. Tämä johtaa hallituksen kannan korostumiseen tiedotusvälineissä. Toiset poliitikot myös ovat tiedotusvälineissä arvokkaampia kuin toiset. Korkeassa asemassa olevan lähteen lausuntoa voidaan pitää uutisarvoisena riippumatta sen todellisesta merkityksestä.
Asiasanat:Kehysanalyysi, Politiikan journalismi, Ydinvoima, Eduskunta
Aineistoni oli kaksiosainen, eduskunnan 11. toukokuuta 2010 käymän keskustelun pöytäkirja ja keskustelun pohjalta tehdyt uutisjutut Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Turun Sanomissa, Iltalehdessä, Yleisradion puoli yhdeksän uutisissa ja MTV3:n Kymmenen uutisissa. Vertailemalla näitä kahta aineistoa toisiinsa, selvitin, mitä tiedotusvälineet keskustelusta valitsivat julkaistavaksi ja mitä jättivät julkaisematta.
Tutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat eduskunnan keskustelua vahvasti hallituksen linjaa myötäillen. Tutkituista jutuista nousi esiin kolme uutiskehystä: vallan myötäilyä kehys, politiikka pelinä kehys, ja järki vs. tunteet kehys. Näistä etenkin hallituksen toimia korostava vallan myötäilyä kehys nousee vahvasti esiin aineistosta. Tutkimuksessa ilmeni myös, että tavallisen rivikansanedustajan on erittäin vaikea saada ääntänsä kuuluviin tiedotusvälineissä. Eduskunnan keskustelussa käytti puheenvuoron yhteensä 63 eri poliitikkoa, joista 17 pääsi esiintymään jollakin tavalla, suorasti tai epäsuorasti, mediassa. Muita kuin ministerien puheenvuoroja tai eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuoroja lainattiin vain harvoin.
Havaitut tulokset myötäilevät vahvasti suomalaisesta politiikan journalismista aiemmin tehtyjä havaintoja. Poliitikoista tiedotusvälineissä ääneen pääsevät helpommin hallitus ja vallassa olevat puolueet kuin esimerkiksi oppositio. Tämä johtaa hallituksen kannan korostumiseen tiedotusvälineissä. Toiset poliitikot myös ovat tiedotusvälineissä arvokkaampia kuin toiset. Korkeassa asemassa olevan lähteen lausuntoa voidaan pitää uutisarvoisena riippumatta sen todellisesta merkityksestä.
Asiasanat:Kehysanalyysi, Politiikan journalismi, Ydinvoima, Eduskunta