Aletheia. Martin Heideggerin totuusteorian ja dokumentaarisen valokuvan dialogi
HUJANEN, TOUKO (2012)
HUJANEN, TOUKO
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22724
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22724
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen filosofi Martin Heideggerin totuusteoriaa. Totuuden käsite ja sen uudelleenluenta on yksi olennaisimpia teemoja koko Heideggerin ajattelussa. Totuuden käsite on myös 1900-luvun valokuvateoreettisen keskustelun ydintä. Tämä tutkimus pyrkii löytämään totuuden käsitteestä yhteistä maaperää Heideggerin fenomenologian ja dokumentaarisen valokuvan dialogille.
Dialogia asetetaan kahdesta suunnasta: ensin puhtaasti tekstuaalisesti ja tämän jälkeen tekstin ja kuvan yhdistävällä konstellaatiolla. Ensin tarkastellaan valokuvan filosofiaa ja dokumentaarisen valokuvan yhteyksiä Heideggerin totuusteoriaan. Tämän jälkeen katsotaan Heideggerin totuusteoriaa kahdesta suunnasta: ensin sen kreikkalaisista juurista käsin ja sitten Heideggerin “taideteorian” kautta. Jean-Luc Nancyn viitoittamalla tiellä siirrytään tämän jälkeen tarkastelemaan Heideggerin totuusteoriaa valokuvien kautta. Lopuksi katsotaan kolmea Alex Webbin valokuvaa, joiden kautta paneudutaan Heideggerin teorian “kuvallisiin” ulottuvuuksiin.
Heideggerin totuusteorian ja dokumentaarisen valokuvan rinnakkain asettavan tutkimusasetelman taustalla on kaksi haastetta. Toinen haaste tulee klassisen filosofian puolelta ja toinen valokuvan filosofian puolelta. Heidegger, kuten häntä ennen Hegelkin, esittivät vaatimuksen metafysiikan kysymysten tuomisesta lähemmäksi olemista ja pois tieteellisestä eristyksestä. Valokuvan filosofiassa taas on esitetty vaatimus valokuvan tuomisesta kiinteämmin osaksi filosofista keskustelua. Näihin kahteen haasteeseen tutkimusasetelma pyrkii reagoimaan.
Asiasanat:totuus, totuusteoria, aletheia, Martin Heidegger, fenomenologia, dokumentaarinen valokuva, valokuvan filosofia, mediafilosofia
Dialogia asetetaan kahdesta suunnasta: ensin puhtaasti tekstuaalisesti ja tämän jälkeen tekstin ja kuvan yhdistävällä konstellaatiolla. Ensin tarkastellaan valokuvan filosofiaa ja dokumentaarisen valokuvan yhteyksiä Heideggerin totuusteoriaan. Tämän jälkeen katsotaan Heideggerin totuusteoriaa kahdesta suunnasta: ensin sen kreikkalaisista juurista käsin ja sitten Heideggerin “taideteorian” kautta. Jean-Luc Nancyn viitoittamalla tiellä siirrytään tämän jälkeen tarkastelemaan Heideggerin totuusteoriaa valokuvien kautta. Lopuksi katsotaan kolmea Alex Webbin valokuvaa, joiden kautta paneudutaan Heideggerin teorian “kuvallisiin” ulottuvuuksiin.
Heideggerin totuusteorian ja dokumentaarisen valokuvan rinnakkain asettavan tutkimusasetelman taustalla on kaksi haastetta. Toinen haaste tulee klassisen filosofian puolelta ja toinen valokuvan filosofian puolelta. Heidegger, kuten häntä ennen Hegelkin, esittivät vaatimuksen metafysiikan kysymysten tuomisesta lähemmäksi olemista ja pois tieteellisestä eristyksestä. Valokuvan filosofiassa taas on esitetty vaatimus valokuvan tuomisesta kiinteämmin osaksi filosofista keskustelua. Näihin kahteen haasteeseen tutkimusasetelma pyrkii reagoimaan.
Asiasanat:totuus, totuusteoria, aletheia, Martin Heidegger, fenomenologia, dokumentaarinen valokuva, valokuvan filosofia, mediafilosofia