Nuorten kokemuksia poliittisesta osallistumisesta

Abstract

Poliittinen osallistuminen on muuttunut yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena. Vaaliosallistuminen on laskenut ja yhä harvempi liittyy nykyään puolueen jäseneksi. Osallistumisen lasku on ollut merkittävintä nuoren sukupolven keskuudessa. Vaaliosallistumisen laskun vastapainona on kuitenkin edustuksellisen demokratian ulkopuolella tapahtuvan osallistumisen kasvu. Tutkielma keskittyy tunnistamaan ja kuvaamaan nuorten subjektiivisia kokemuksia poliittisesta osallistumisesta niin edustuksellisen demokratian puitteissa kuin sen ulkopuolella. Tavoitteena on ymmärtää poliittisessa osallistumisessa tapahtunutta muutosta erittelemällä erityyppisiä osallistumiskokemuksia. Tutkielmassa yhteiskunnallinen muutos nähdään osaksi siirtymää modernista postmoderniin aikaan. Postmodernismilla on tutkielmassa kaksitahoinen rooli. Postmodernismi nähdään yhteiskunnan tilana, joka viittaa muuttuneeseen ympäristöön, kansalaiseen ja arvostuksiin. Postmodernismi luo myös puitteet tutkielman tiedenäkemykselle. Se hyväksyy politiikan tutkimusta ja kuluttajatutkimusta hyödyntävän poikkitieteellisen näkökulman sekä antaa tutkijan tulkinnalle vahvan aseman tutkielmassa.

Poliittinen osallistuminen on jaettu tutkielmassa formaaliin ja ei-formaaliin poliittiseen osallistumiseen. Formaali poliittinen osallistuminen pitää sisällään äänestämisen ja puoluejäsenyyden, kun taas ei-formaali poliittinen osallistuminen kattaa valtionhallinnon ohittavat tavat ja kanavat. Tutkielman empiirinen aineisto erilaisista osallistumismuodoista ja -kokemuksista kerättiin haastattelemalla 11 iältään 18–24-vuotiasta nuorta. Haastatteluissa hyödynnettiin syvähaastattelun piirteitä, jotta voitiin tavoittaa mahdollisimman intiimi suhde haastattelijan ja haastateltavan välille. Tällöin kerätty aineisto on mahdollisimman aitoihin subjektiivisiin kokemuksiin perustuva. Tutkielma pohjautuu fenomenologis-hermeneuttiseen metodologiaan.

Tutkielman teoreettinen osuus perustuu kuluttajatutkimuksen tieteelliseen kirjallisuuteen kokemuksista ja kokemusten tulkinnasta. Osallistumiskokemus on riippuvainen kokijan tietojen ja taitojen suhteesta osallistumisen haasteisiin. Kokemusta muokkaa myös osallistujan yhteys kokemuskontekstiin sekä rooli osallistumisessa. Aineistosta tunnistettiin kahdeksan poliittisen toimijuuden tyyppiä riippuen edellä mainittujen muuttujien suhteesta. Kokemusten analysoinnissa käytettiin tulkintakehikkona kuluttajan arvotypologiaa, jonka avulla empiirinen aineisto jaettiin molempien osallistumismuotojen osalta neljään kokemusteemaan. Formaali poliittinen osallistuminen tuotti kokemusteemat henkinen kasvu, kansalaisrooli, poliittinen tietämys ja samaistuminen. Ei-formaalin poliittisen osallistumisen kokemusteemat muodostuivat leikistä, maailmankatsomuksesta, tasapainosta ja minäkuvasta. Analyysiä syventämällä jokainen kokemusteema jakaantui vielä kahteen kokemustyyppiin. Kokemusten analyysi paljasti poliittisen osallistumisen liittyvän monilla tavoin nuoren minäkuvan muodostumisen vaiheisiin. Erityispiirteenä voitiin huomata, että eettisesti vastuullinen toiminta on nuorille kasvavassa määrin osa poliittista osallistumista.

Asiasanat:Poliittinen osallistuminen, postmodernismi, kokemus, kuluttajan arvotypologia