Puoluejohtajista televisioitujen vaalikeskustelujen perusteella syntyvät mielikuvat
WILLANDT, CARL (2012)
2012
Puheviestintä - Speech Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22716
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22716
Tiivistelmä
Poliitikon ammattiosaamisen ytimessä ovat hänen taitonsa tulla toimeen ihmisten ja erilaisten julkisten toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä näistä taidoista ovat viestintä- ja mediataidot. Erityisen tärkeää näiden taitojen hallinta on niille poliitikoille, jotka ovat puolueessaan tai muissa instituutioissa johtavassa asemassa, jolloin edellä mainittujen taitojen tarve korostuu merkittävästi. Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajien viestintää televisioiduissa vaalikeskusteluissa.
Televisioidut vaalikeskustelut ovat viestinnän kannalta erittäin mielenkiintoisia tutkimuskohteita, sillä niissä poliitikot joutuvat kohdistamaan viestintäänsä useille eri tahoille. Poliitikkojen on pystyttävä viestimään keskenään mutta samalla heidän on pyrittävä myös välittämään omaa sanomaansa television katsojille ja keskustelua arvioivalle medialle sekä luomaan itsestään mahdollisimman positiivista mielikuvaa, jonka perusteella äänestäjät useimmiten tekevät äänestyspäätöksensä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen mielikuva eduskuntapuolueiden puheenjohtajista syntyi vuoden 2008 kunnallisvaalien alla käytyjen televisioitujen vaalikeskustelujen perusteella ja mitkä viestinnälliset seikat vaikuttivat näiden mielikuvien syntymiseen.
Tutkimusaineisto koostui kahdesta osasta. Sanomalehtiaineiston avulla tarkasteltiin sitä, miten media arvioi puoluejohtajien onnistumista vaalikeskusteluissa ja millaista mielikuvaa sanomalehdet kirjoituksillaan heistä loivat. Lehtiaineistoon kuuluivat neljä Suomen suurinta sanomalehteä, eli Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Iltalehti. Aineiston toinen osa koostuu puheviestinnän asiantuntijoiden vaalikeskusteluista tekemistä havainnoista. Tutkielmassa näitä kahta aineistoa analysoidaan rinnakkain sisällönanalyysin keinoin ja vertaillaan keskenään.
Sisällönanalyysi osoittaa, että tietyt poliitikkojen viestinnälliset piirteet luovat poliitikosta positiivista mielikuvaa. Tällaisia piirteitä ovat muun muassa rauhallisuus, asiaosaaminen, selkeys ja positiivisuus. Vastaavasti negatiivista mielikuvaa luovia piirteitä ovat esimerkiksi harmaus, passiivisuus tai aggressiivisuus.
Asiasanat:puheviestintä, poliittinen viestintä, poliittinen johtajuus, televisioidut vaalikeskustelut, mielikuvien rakentuminen
Televisioidut vaalikeskustelut ovat viestinnän kannalta erittäin mielenkiintoisia tutkimuskohteita, sillä niissä poliitikot joutuvat kohdistamaan viestintäänsä useille eri tahoille. Poliitikkojen on pystyttävä viestimään keskenään mutta samalla heidän on pyrittävä myös välittämään omaa sanomaansa television katsojille ja keskustelua arvioivalle medialle sekä luomaan itsestään mahdollisimman positiivista mielikuvaa, jonka perusteella äänestäjät useimmiten tekevät äänestyspäätöksensä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen mielikuva eduskuntapuolueiden puheenjohtajista syntyi vuoden 2008 kunnallisvaalien alla käytyjen televisioitujen vaalikeskustelujen perusteella ja mitkä viestinnälliset seikat vaikuttivat näiden mielikuvien syntymiseen.
Tutkimusaineisto koostui kahdesta osasta. Sanomalehtiaineiston avulla tarkasteltiin sitä, miten media arvioi puoluejohtajien onnistumista vaalikeskusteluissa ja millaista mielikuvaa sanomalehdet kirjoituksillaan heistä loivat. Lehtiaineistoon kuuluivat neljä Suomen suurinta sanomalehteä, eli Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Iltalehti. Aineiston toinen osa koostuu puheviestinnän asiantuntijoiden vaalikeskusteluista tekemistä havainnoista. Tutkielmassa näitä kahta aineistoa analysoidaan rinnakkain sisällönanalyysin keinoin ja vertaillaan keskenään.
Sisällönanalyysi osoittaa, että tietyt poliitikkojen viestinnälliset piirteet luovat poliitikosta positiivista mielikuvaa. Tällaisia piirteitä ovat muun muassa rauhallisuus, asiaosaaminen, selkeys ja positiivisuus. Vastaavasti negatiivista mielikuvaa luovia piirteitä ovat esimerkiksi harmaus, passiivisuus tai aggressiivisuus.
Asiasanat:puheviestintä, poliittinen viestintä, poliittinen johtajuus, televisioidut vaalikeskustelut, mielikuvien rakentuminen