Kaksi näkökulmaa organisaatiotutkimuksen kulttuurisotaan
LEHTO, JOUNI (2012)
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22707
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22707
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten kansallinen kulttuuri ja organisaatiokulttuuri kohtaavat organisaation kontekstissa. Organisaatiotutkimuksen tieteenalan diskurssi kulttuurin vaikutuksesta organisaation sielunelämään on pirstaloitunut koulukuntaklustereiksi ja samalla vaikeuttanut käytännön kehittämistyökalujen tuottamista kansainvälisten organisaatioiden käyttöön. Tarkastelun kohteena ovat vertailtavien koulukuntien näkemykset kulttuurin rakentumiseen ja sisältöön, sekä keskeisiin organisatorisiin funktioihin joissa kulttuuri näyttäytyy.
Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen ja koulukunniksi valikoituivat kansallisen kulttuurin koulukunta (Hofstede, ym.) sekä organisaatiokulttuurin tutkijoista koottu integraatiokoulukunta (Schein, ym.), joiden tutkimukset ja keskeinen kirjallinen tuotanto toimivat aineistona. Työn rakenne noudattaa kulttuurin rakentumista yksilössä, korostaen aluksi kansallisen kulttuurin merkitystä organisaatiokulttuurin saadessa lisää painoarvoa loppua kohti. Tutkielmassa hyödynnetään laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysia ja eritoten käsitekarttoja aineiston analysointiin. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kulttuuria merkityksenantojen lähteenä, viestintää ja vuorovaikutusta kulttuuria ilmentävinä prosesseina, sekä organisaation tuloksellisuutta.
Tutkimuksen tieteellinen tavoite oli tuottaa eksploratiivista tietämystä tutkittavasta ilmiöstä, pyrkien kartoittamaan koulukuntien eroja ja yhteneväisyyksiä näkemyksissä metodologiaan, sekä kulttuurin rakentumiseen ja sisältöön organisaation johtamisen vuorovaikutuksellisten funktioiden näkökulmasta, jotka johdettiin tieteenalan keskeisistä teoreettisista näkemyksistä.
Tarkastelu osoitti koulukuntien näkemyksien kulttuurin sisällöstä, syvyydestä ja ilmentymistä olevan samankaltaisia, vaikka termit saattoivatkin erota toisistaan. Keskeisimpiä eroja olivat kulttuurin rakentumisen dynamiikka, erityisesti kulttuuriin sosiaalistumisen osalta, joka heijastui näkemyksiin kulttuurin syvimpien kerrosten asettumisesta sekä näkemykseen organisaatiosta sosiaalisena rakenteena, ja siten kulttuurin tuottajana ja merkityksenantojen lähteenä. Merkittävä näkemysero koulukuntien välillä havaittiin myös suhtautumisessa kulttuurin muutokseen, sen nopeuteen, ohjattavuuteen ja muutosagenttiin. Näkemykset poikkesivat toisistaan oleellisesti organisaatiokulttuurin osalta, ja sen merkittävyydestä sosiaalisena ilmiönä, erityisesti kulttuurisen ohjelmoinnin syvyyden osalta.
Asiasanat:Kulttuuri, organisaatiokulttuuri, viestintä, vuorovaikutus
Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen ja koulukunniksi valikoituivat kansallisen kulttuurin koulukunta (Hofstede, ym.) sekä organisaatiokulttuurin tutkijoista koottu integraatiokoulukunta (Schein, ym.), joiden tutkimukset ja keskeinen kirjallinen tuotanto toimivat aineistona. Työn rakenne noudattaa kulttuurin rakentumista yksilössä, korostaen aluksi kansallisen kulttuurin merkitystä organisaatiokulttuurin saadessa lisää painoarvoa loppua kohti. Tutkielmassa hyödynnetään laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysia ja eritoten käsitekarttoja aineiston analysointiin. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kulttuuria merkityksenantojen lähteenä, viestintää ja vuorovaikutusta kulttuuria ilmentävinä prosesseina, sekä organisaation tuloksellisuutta.
Tutkimuksen tieteellinen tavoite oli tuottaa eksploratiivista tietämystä tutkittavasta ilmiöstä, pyrkien kartoittamaan koulukuntien eroja ja yhteneväisyyksiä näkemyksissä metodologiaan, sekä kulttuurin rakentumiseen ja sisältöön organisaation johtamisen vuorovaikutuksellisten funktioiden näkökulmasta, jotka johdettiin tieteenalan keskeisistä teoreettisista näkemyksistä.
Tarkastelu osoitti koulukuntien näkemyksien kulttuurin sisällöstä, syvyydestä ja ilmentymistä olevan samankaltaisia, vaikka termit saattoivatkin erota toisistaan. Keskeisimpiä eroja olivat kulttuurin rakentumisen dynamiikka, erityisesti kulttuuriin sosiaalistumisen osalta, joka heijastui näkemyksiin kulttuurin syvimpien kerrosten asettumisesta sekä näkemykseen organisaatiosta sosiaalisena rakenteena, ja siten kulttuurin tuottajana ja merkityksenantojen lähteenä. Merkittävä näkemysero koulukuntien välillä havaittiin myös suhtautumisessa kulttuurin muutokseen, sen nopeuteen, ohjattavuuteen ja muutosagenttiin. Näkemykset poikkesivat toisistaan oleellisesti organisaatiokulttuurin osalta, ja sen merkittävyydestä sosiaalisena ilmiönä, erityisesti kulttuurisen ohjelmoinnin syvyyden osalta.
Asiasanat:Kulttuuri, organisaatiokulttuuri, viestintä, vuorovaikutus