Kansallinen aineeton pääoma - Mittausmallien relevanssi valtion keskushallinnossa
SALONIUS, HENNA (2012)
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22706
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22706
Tiivistelmä
Aineetonta pääomaa pidetään tietoyhteiskunnan yhtenä tärkeimpänä tuotannontekijänä. Alun perin yritystasolta lähtöisin oleva tutkimus on pyrkinyt tunnistamaan organisaatioiden aineettomia resursseja, jotka liittyvät tietoon ja joiden avulla on mahdollista luoda arvoa. Aineettoman pääoman tutkimukseen on liittynyt olennaisesti erilaisten mittausmallien kehittäminen aineettoman pääoman johtamisen tueksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimus on siirtynyt organisaatiotasolta myös kansalliselle tasolle ja tutkijat ovat kehittäneet mittausmalleja kansallisen aineettoman pääoman tunnistamiseksi. Mittausmallien uskotaan tarjoavan arvokasta tietoa politiikanteon tueksi. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää millainen rooli kansallisen aineettoman pääoman mittausmalleilla on politiikanteossa valtion keskushallinnon näkökulmasta. Tutkimusongelmaa lähestyttiin soveltamalla löyhästi relevanssin -käsitettä, jolla haluttiin selvittää kansallisen aineettoman pääoman mittausmallien aiheenmukaisuutta (onko kansallisen aineettoman pääoman mittaamiselle tarvetta) ja hyödynnettävyyttä (miten kansallisen aineettoman pääoman mittausmallit hyödyttävät politiikantekoa).
Tutkimuksen kohteeksi valittiin valtion keskushallinnon virkamiehiä kuudesta eri ministeriöistä. Tutkimuksen metodina käytettiin teemahaastattelua ja empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa keskushallinnon virkamiestä kesällä 2011. Haastateltavat olivat ministeriöiden päällikkö- ja johtotason edustajia, joiden työhön kansallisen aineettoman pääoman tematiikka nähtiin liittyvän tai joiden uskottiin olevan erityisesti tekemisissä virkamiesvalmistelua tukevan tutkimustiedon kanssa arvo- tai ammattinimensä johdosta.
Tutkimuksen tulosten mukaan kansallinen aineeton pääoma ja sen tunnistaminen koetaan tärkeäksi, joskaan kehitettyjä kansallista aineetonta pääomaa mittaavia malleja ei tunneta eikä niitä näin ollen myös hyödynnetä. Kansalliseen aineettoman pääomaan liittyvät teemat eivät ole kuitenkaan uusia asioita virkamiesvalmistelussa tai politiikanteossa, mutta niitä ei tarkastella aineettoman pääoman osatekijöiden yhteisvaikutuksen näkökulmasta eikä niistä käytetä termiä kansallinen aineeton pääoma. Haastattelussa esitetty kansallisen aineettoman pääoman viitekehys herätti haastateltavissa kiinnostusta ja ilmiön mittaaminen toivotettiin tervetulleeksi. Kansallisen aineettoman pääoman teoreettista perustaa tulisi kuitenkin täsmentää ja rajata mittausmallien hyödynnettävyyden lisäämiseksi. Hyödynnettävyyttä voidaan lisätä myös tunnistamalla erilaiset tiedon hyödyntäjät ja kehittämällä malleja palvelemaan eri käyttötarkoituksia. Haastateltavat osoittivat mielenkiintoa erityisesti kansallisen aineettoman pääoman mittaamiseen strategisen johtamisen tueksi.
Asiasanat:aineettomat resurssit, mittaaminen, arviointitieto, kansallinen taso
Tutkimuksen kohteeksi valittiin valtion keskushallinnon virkamiehiä kuudesta eri ministeriöistä. Tutkimuksen metodina käytettiin teemahaastattelua ja empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa keskushallinnon virkamiestä kesällä 2011. Haastateltavat olivat ministeriöiden päällikkö- ja johtotason edustajia, joiden työhön kansallisen aineettoman pääoman tematiikka nähtiin liittyvän tai joiden uskottiin olevan erityisesti tekemisissä virkamiesvalmistelua tukevan tutkimustiedon kanssa arvo- tai ammattinimensä johdosta.
Tutkimuksen tulosten mukaan kansallinen aineeton pääoma ja sen tunnistaminen koetaan tärkeäksi, joskaan kehitettyjä kansallista aineetonta pääomaa mittaavia malleja ei tunneta eikä niitä näin ollen myös hyödynnetä. Kansalliseen aineettoman pääomaan liittyvät teemat eivät ole kuitenkaan uusia asioita virkamiesvalmistelussa tai politiikanteossa, mutta niitä ei tarkastella aineettoman pääoman osatekijöiden yhteisvaikutuksen näkökulmasta eikä niistä käytetä termiä kansallinen aineeton pääoma. Haastattelussa esitetty kansallisen aineettoman pääoman viitekehys herätti haastateltavissa kiinnostusta ja ilmiön mittaaminen toivotettiin tervetulleeksi. Kansallisen aineettoman pääoman teoreettista perustaa tulisi kuitenkin täsmentää ja rajata mittausmallien hyödynnettävyyden lisäämiseksi. Hyödynnettävyyttä voidaan lisätä myös tunnistamalla erilaiset tiedon hyödyntäjät ja kehittämällä malleja palvelemaan eri käyttötarkoituksia. Haastateltavat osoittivat mielenkiintoa erityisesti kansallisen aineettoman pääoman mittaamiseen strategisen johtamisen tueksi.
Asiasanat:aineettomat resurssit, mittaaminen, arviointitieto, kansallinen taso