JOHTAJUUS SUHDEILMIÖNÄ
SIITONEN, EMILIA (2012)
2012
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22705
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22705
Tiivistelmä
GRADU ON OSITTAIN SALAINEN 8.6.2017 SAAKKA
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää johtajuuden suhdedynamiikkaa organisoinnin prosessina eli selvittää kuinka johtajuus rakentuu vuorovaikutustilanteissa ja neuvoteltaessa sosiaalisesta järjestyksestä. Tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin sitä, miten johtajuutta voidaan kuvata ja kuinka keskijohto puhuu johtajuussuhteista. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka organisaation tilanne muokkaa johtajuussuhteita. Empiirisen tutkimuksen kohdeorganisaatio on suuri suomalainen teollisuusyritys. Käytän tutkimuksessani muiden tutkijoiden keräämää aineistoa. Aineistoni koostuu seitsemästätoista keskijohtoon kuuluvan henkilön haastatteluista, jotka tutkimusryhmä teki keväällä 2010. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teorialähtöistä analyysia.
Suhdejohtajuus on melko uusi käsite, vaikka johtajuutta on tarkasteltu jo kauan alaisen ja esimiehen välisenä suhteena. Johtajuutta suhdeilmiönä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta, yksilönäkökulmasta (entity perspective) ja suhdenäkökulmasta (relational perspective). Kirjallisuusosiossa kerrotaan myös merkityksien antamisprosessista, joka täydentää tutkimuksen teoriaa. Empiiristä aineistoa analysoidaan teoreettisen viitekehyksen ja suhteen ulottuvuuksista muodostettujen kategorioiden avulla. Nämä kategoriat ovat avoimuus – poissulkeminen, hierarkkisuus – lateraalisuus, luottamus – epäluottamus ja tiedon jakaminen – tiedon pimittäminen. Analyysimenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Yritys joutui tekemään talouskriisin aikana suuria saneeraustoimenpiteitä, jotka vaikuttivat yrityksen ilmapiiriin negatiivisesti. Yrityksessä on pohdittava, kuinka työssä jaksamista voidaan edistää, kuinka pelon ja epävarmuuden ilmapiiri voidaan voittaa ja kuinka ihmisten luottamus voidaan palauttaa ja sitouttaa heidät uudelleen yritykseen. Tämä asettaa esimiestyölle moninaisia haasteita. Tarvitaan uudenlainen johtamiskulttuuri, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Johtaminen vaatii sosiaalisten suhteiden hallintaa. Kun organisaatioita tarkastellaan suhteiden näkökulmasta, tarkastelun keskiöön nousee suhteiden dynamiikka eli se kuinka suhteet toimivat ja mahdollistavat johtajuuden toteutumisen. Esimiehen on tunnistettava organisaation verkostot ympäristöineen ja hahmotettava kuinka sosiaalisia siteitä muodostetaan ja ylläpidetään sekä kuinka aloitteita tehdään aktiivisesti. Kohdeyrityksessä luottamuksen puute heikentää avoimen ilmapiirin rakentumista ja hierarkkisuus aktiivisen ideoiden ja ajatusten esiintuomisen. Tästä johtuen uusien merkityksien ja uudenlaisen johtajuuden esiintuominen on haastavaa. Yrityksessä olisikin panostettava luottamuksen ja lateraalisten suhdeverkkojen luomiseen ja sitä kautta avoimemman ilmapiirin rakentamiseen.
Asiasanat:Suhteet, johtaminen, relationaalisuus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää johtajuuden suhdedynamiikkaa organisoinnin prosessina eli selvittää kuinka johtajuus rakentuu vuorovaikutustilanteissa ja neuvoteltaessa sosiaalisesta järjestyksestä. Tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin sitä, miten johtajuutta voidaan kuvata ja kuinka keskijohto puhuu johtajuussuhteista. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka organisaation tilanne muokkaa johtajuussuhteita. Empiirisen tutkimuksen kohdeorganisaatio on suuri suomalainen teollisuusyritys. Käytän tutkimuksessani muiden tutkijoiden keräämää aineistoa. Aineistoni koostuu seitsemästätoista keskijohtoon kuuluvan henkilön haastatteluista, jotka tutkimusryhmä teki keväällä 2010. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teorialähtöistä analyysia.
Suhdejohtajuus on melko uusi käsite, vaikka johtajuutta on tarkasteltu jo kauan alaisen ja esimiehen välisenä suhteena. Johtajuutta suhdeilmiönä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta, yksilönäkökulmasta (entity perspective) ja suhdenäkökulmasta (relational perspective). Kirjallisuusosiossa kerrotaan myös merkityksien antamisprosessista, joka täydentää tutkimuksen teoriaa. Empiiristä aineistoa analysoidaan teoreettisen viitekehyksen ja suhteen ulottuvuuksista muodostettujen kategorioiden avulla. Nämä kategoriat ovat avoimuus – poissulkeminen, hierarkkisuus – lateraalisuus, luottamus – epäluottamus ja tiedon jakaminen – tiedon pimittäminen. Analyysimenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Yritys joutui tekemään talouskriisin aikana suuria saneeraustoimenpiteitä, jotka vaikuttivat yrityksen ilmapiiriin negatiivisesti. Yrityksessä on pohdittava, kuinka työssä jaksamista voidaan edistää, kuinka pelon ja epävarmuuden ilmapiiri voidaan voittaa ja kuinka ihmisten luottamus voidaan palauttaa ja sitouttaa heidät uudelleen yritykseen. Tämä asettaa esimiestyölle moninaisia haasteita. Tarvitaan uudenlainen johtamiskulttuuri, joka vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Johtaminen vaatii sosiaalisten suhteiden hallintaa. Kun organisaatioita tarkastellaan suhteiden näkökulmasta, tarkastelun keskiöön nousee suhteiden dynamiikka eli se kuinka suhteet toimivat ja mahdollistavat johtajuuden toteutumisen. Esimiehen on tunnistettava organisaation verkostot ympäristöineen ja hahmotettava kuinka sosiaalisia siteitä muodostetaan ja ylläpidetään sekä kuinka aloitteita tehdään aktiivisesti. Kohdeyrityksessä luottamuksen puute heikentää avoimen ilmapiirin rakentumista ja hierarkkisuus aktiivisen ideoiden ja ajatusten esiintuomisen. Tästä johtuen uusien merkityksien ja uudenlaisen johtajuuden esiintuominen on haastavaa. Yrityksessä olisikin panostettava luottamuksen ja lateraalisten suhdeverkkojen luomiseen ja sitä kautta avoimemman ilmapiirin rakentamiseen.
Asiasanat:Suhteet, johtaminen, relationaalisuus