Viestinnän keinot monikielisessä työyhteisössä - etnografinen tutkimus vieraskielisistä lehdenjakajista
KARPPINEN, ELINA (2012)
KARPPINEN, ELINA
2012
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22686
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22686
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa monikielisen ja -kulttuurisen työyhteisön viestintää yrityksen sisällä. Tutkimuksen kohteena ovat Pirkanmaan alueen ulkomaalaiset lehdenjakajat. He työskentelevät sanomalehtien paino- ja varhaisjakeluyritys Alma Manu Oy:ssä. Tutkimukseni selvittää etnografiasta tutun havainnoinnin keinoin, millä kielillä ja millä keinoin vieraskieliset jakajat kommunikoivat keskenään ja suomalaisten esimiestensä kanssa. Selvitän myös, mitä haasteita yhteisen kielen puuttuminen tuo ja miten haasteet ratkaistaan.
Tutkimusympäristö muodostui neljästä seuraamastani koulutus- ja infotilaisuudesta, jotka yritys järjesti syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana vieraskielisille jakajille. Aineisto koostuu kenttätyössä kerättyjen havaintomuistiinpanojen lisäksi yrityksen toimihenkilöiltä saamistani suullisista vastauksista sekä sähköpostikommenteista. Tutkin aineistosta lingua franca -keskustelujen piirteitä (esim. Meierkord & Knapp 2002) sekä tilan vaikutusta osallistujien kielelliseen kompetenssiin (Blommaert et al. 2005). Tarkastelin myös englanninkielistä kirjallista materiaalia, kuten perehdytysoppaita ja erilaisia tiedotteita ja kirjeitä. Tutkin tekstejä sekä käännöksinä että itsenäisinä teksteinä.
Tutkimukseni osoittaa, että yhteisen äidinkielen puuttuessa englanti on hallitseva lingua franca sekä suomalaisten esimiesten ja vieraskielisten jakajien välillä että erimaalaisten jakajien välillä. Jakajilta ei edellytetä suomen kielen taitoa, mutta englannin taidon tulee olla riittävä. Maahanmuuttajataustaisten jakajien määrän kasvaessa Alma Manussa on kehitetty systemaattisempaa koulutusta englanniksi niin työhön kuin suomalaiseen kulttuuriin liittyvissä asioissa. Materiaalin kääntämiseen ja tuottamiseen osallistuvat monet toimihenkilöt, mutta erityisesti lehdenjakajanakin toimiva suomalainen Anna (nimi muutettu). Hän myös tulkkaa silloin tällöin suomesta englantiin ja toisin päin; lähinnä ulkopuolisten tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Yhteisö muodostaa eräänlaisen translationaalisen tilan (Cronin 2006), jossa kielet ja kulttuurit kohtaavat kääntämisen ja tulkkauksen ansioista. Kohtaamiset eivät kuitenkaan aina suju ilman väärinymmärryksiä, joita voidaan osaltaan selittää ainakin Blommaertin ym. (2005) teorialla monikielisistä tiloista ja valtasuhteista niiden sisällä.
Asiasanat:Englanti lingua francana, ei-ammattimainen kääntäminen ja tulkkaus, monikielisyys, kommunikatiivinen kompetenssi, maahanmuuttajat
Tutkimusympäristö muodostui neljästä seuraamastani koulutus- ja infotilaisuudesta, jotka yritys järjesti syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana vieraskielisille jakajille. Aineisto koostuu kenttätyössä kerättyjen havaintomuistiinpanojen lisäksi yrityksen toimihenkilöiltä saamistani suullisista vastauksista sekä sähköpostikommenteista. Tutkin aineistosta lingua franca -keskustelujen piirteitä (esim. Meierkord & Knapp 2002) sekä tilan vaikutusta osallistujien kielelliseen kompetenssiin (Blommaert et al. 2005). Tarkastelin myös englanninkielistä kirjallista materiaalia, kuten perehdytysoppaita ja erilaisia tiedotteita ja kirjeitä. Tutkin tekstejä sekä käännöksinä että itsenäisinä teksteinä.
Tutkimukseni osoittaa, että yhteisen äidinkielen puuttuessa englanti on hallitseva lingua franca sekä suomalaisten esimiesten ja vieraskielisten jakajien välillä että erimaalaisten jakajien välillä. Jakajilta ei edellytetä suomen kielen taitoa, mutta englannin taidon tulee olla riittävä. Maahanmuuttajataustaisten jakajien määrän kasvaessa Alma Manussa on kehitetty systemaattisempaa koulutusta englanniksi niin työhön kuin suomalaiseen kulttuuriin liittyvissä asioissa. Materiaalin kääntämiseen ja tuottamiseen osallistuvat monet toimihenkilöt, mutta erityisesti lehdenjakajanakin toimiva suomalainen Anna (nimi muutettu). Hän myös tulkkaa silloin tällöin suomesta englantiin ja toisin päin; lähinnä ulkopuolisten tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Yhteisö muodostaa eräänlaisen translationaalisen tilan (Cronin 2006), jossa kielet ja kulttuurit kohtaavat kääntämisen ja tulkkauksen ansioista. Kohtaamiset eivät kuitenkaan aina suju ilman väärinymmärryksiä, joita voidaan osaltaan selittää ainakin Blommaertin ym. (2005) teorialla monikielisistä tiloista ja valtasuhteista niiden sisällä.
Asiasanat:Englanti lingua francana, ei-ammattimainen kääntäminen ja tulkkaus, monikielisyys, kommunikatiivinen kompetenssi, maahanmuuttajat