"Valitsin Aikama-koulutuksen, koska se yhdisti alusta alkaen kasvatustieteen ja matematiikan." Tampereen yliopiston matematiikan aineenopettajan koulutuksen käyneiden kokemuksia koulutuksestaan ja työelämästä.

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Tampereen yliopiston matematiikan aineenopettajan koulutuksesta – Aikama-koulutuksesta – valmistuneiden sekä opintojensa loppusuoralla olevien opiskelijoiden kokemuksia käymästään koulutuksesta sekä työelämästä.

Aikama- koulutuksesta valmistuu kasvatustieteen maistereita, jotka ovat opiskelleet vähintään aineopintojen verran matematiikkaa. Yhtenä sivuainemahdollisuutena tämän koulutuksen käyneillä on ollut myös luokanopettajan monialaiset opinnot, ja koulutuksesta voikin sivuainevalinnoista riippuen pätevöityä alakouluun, yhtenäiskouluun, yläkouluun sekä toiselle asteelle. Koulutus poikkeaa perinteisestä aineenopettajakoulutuksesta, jossa opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan yhden lukuvuoden aikana, sillä Aikama-koulutuksessa opettajaksi identifioituminen alkaa heti koulutuksen alusta, ja kasvatustiede, opettajaharjoittelut sekä opetettavan aineen opinnot kulkevat käsi kädessä koko koulutuksen ajan.

Kolme päätutkimuskysymystä liittyvät valmistuneiden työuraan, valmistuneiden ja opiskelijoiden opettajaidentiteetin kehitykseen sekä kokemuksiin ja arvioihin Aikama-koulutuksesta. Tutkimus on suoritettu tapaustutkimuksena, jossa tapauksena on Aikama-koulutuksen suorittaneiden joukko. Tarkoituksena ei siis ole yleistää, vaan kuvata tätä tiettyä tapausta niistä näkökulmista, jotka tutkijana, kirjallisuuden perusteella, koin tärkeiksi ja mielenkiintoisiksi.

Valmistuneiden tähänastiset työurat ovat vaihtelevia, mutta nykyiseen työhönsä kaikki valmistuneet olivat ainakin jonkin verran tyytyväisiä. Työelämään siirtymiseen on liittynyt monenlaisia haasteita, mutta siihen on liittynyt myös helpottavia tekijöitä. Osalla vastanneista jo ennen koulututusta tehdyt opetus- tai kasvatusalan työt alkoivat muokata opettajaidentiteettiä, osa kokee kehityksen alkaneen koulutuksessa. Koulutuksen aikana tehdyt sijaisuudet näyttäytyivät aineistossa tärkeänä opettajaidentiteettiin vaikuttajana. Sekä koulutuksen että sijaisuuksien myötä kahdella kolmasosalla vastaajista mieli tulevien toivetöiden suhteen muuttui koulutuksen aikana, mikä kuvaa osaltaan opettajaidentiteetin muutosta. Suurin vaikutus opettajaidentiteettiin näyttää kuitenkin olevan varsinaisella työelämällä, jossa opettajaidentiteetti on kokenut jonkinlaisia muutoksia kaikilla.

Aikama-koulutuksen, sen eri osa-alueiden sekä siitä saatujen valmiuksien arvioinnissa löytyi vaihtelua vastanneiden välillä, mutta keskiarvoiltaan arviot olivat positiivisen puolella. Sivuaineista erityisen hyödylliseksi koettiin erityispedagogiikka, ja saaduista valmiuksista aineenhallintataidot nousivat opetustaitoja paremmiksi. Matematiikkaa koskevien käsitysten muuttumista suurimmalla osalla vastanneista kuvaavat käsitteet laajeneminen ja monipuolinen. Yhtenäisen perusopetuksen opettajaksi Aikama-koulutus valmisti vastanneiden mielestä pääosin hyvin. Työelämässä suhtautuminen Aikama-koulutuksesta valmistuneiden KM-tutkintoon ja sen mahdollisesti sisältämään kaksoispätevyyteen on ollut vaihtelevaa.

Asiasanat: Aineenopettajakoulutus, tapaustutkimus, opettajaidentiteetti, opettajan työura