VAPAAEHTOINEN SOPIMUSPALOKUNTA ALUEELLISTETUSSA PELASTUSTOIMESSA - TURUN SEUTU
KUNTSI, HANNA-MARI (2012)
2012
Aluetiede - Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22679
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22679
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan vapaaehtoisia sopimuspalokuntia alueellistetussa pelastustoimessa. Vapaaehtoiset palokunnat ovat usein yhdistysmuotoisia ja ennen pelastusalueuudistusta ne toimivat kuntien sopimuspalokuntina. Vuonna 2004 Suomessa siirryttiin alueelliseen pelastustoimeen, minkä seurauksena vapaaehtoiset sopimuspalokunnat siirtyivät aluepelastuslaitoksen sopimuspalokunniksi.
Tutkielma on lähestymistavaltaan kvalitatiivinen ja eksploratiivinen eli siinä kartoitetaan alueellistetun pelastustoimen vaikutuksia vapaaehtoiseen sopimuspalokuntaan. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten vapaaehtoinen sopimuspalokunta toimii alueellistetussa pelastustoimessa. Tutkielman avulla ei pyritty saamaan tutkimustehtäviin tyhjentäviä vastauksia, vaan etsittiin uusia näkökulmia alueellistetussa pelastustoimessa toteutettuun vapaaehtoiseen sopimuspalokuntatoimintaan. Teoreettinen viitekehys muodostettiin hallinnon kehityksenja pelastustoimen alueellisen uudelleenorganisoinnin kautta. Tarkastelun kohteena oli pelastusalueuudistuksen vaikutukset kahteentoista Turun seudulla toimivaan sopimuspalokuntaan ja niiden toimintaan. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tiedonantajina toimivat vapaaehtoisessa sopimuspalokuntatoiminnassa pitkään mukana olleet asiantuntijat. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Sopijaosapuolen muuttuessa kunnasta aluepelastuslaitokseen vapaaehtoisten sopimuspalokuntien kulurakenne muuttui. Lisäksi vapaaehtoisen palokunnan ja aluepelastuslaitoksen yhteistoiminta osoittautui osin haasteelliseksi samoin kuin vapaaehtoisen palokunnan toiminta alueellisessa pelastustoimessa. Toimiakseen monipuolinen vapaaehtoinen sopimuspalokunta tarvitsee riittävästi resursseja sopimukseen pohjautuvien velvoitteidensa täyttämiseen. Lisäksi aluepelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan välisiä yhteistoimintamekanismeja tulisi mahdollisesti kehittää.
Tutkielman tuloksien pohjalta voitaneen todeta pelastustoiminnan alueellistamisen mahdollisesti parantaneen vapaaehtoisten sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan haasteita asettavat kuitenkin niin sopimuspalokunnan sisäiset tekijät kuin sopimuspalokunnan ja aluepelastuslaitoksen välinen toiminta. Kehittämisehdotuksina yhteistoiminnan parantamiseksi esitetään esimerkiksi aluepelastuslaitoksen aikaisemmin toteutuneen vierailukäytännön elvyttämistä. Vapaaehtoisen palokunnan resurssien jatkuvuuden turvaamiseksi voitaisiin toimintaa kehittää myös siten, että jäseniä kannustettaisiin toimimaan kahdessa eri vapaaehtoisessa sopimuspalokunnassa.
Asiasanat:Alueellistaminen, pelastustoimi, vapaaehtoinen palokunta, sopimuspalokunta, aluepelastuslaitos
Tutkielma on lähestymistavaltaan kvalitatiivinen ja eksploratiivinen eli siinä kartoitetaan alueellistetun pelastustoimen vaikutuksia vapaaehtoiseen sopimuspalokuntaan. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten vapaaehtoinen sopimuspalokunta toimii alueellistetussa pelastustoimessa. Tutkielman avulla ei pyritty saamaan tutkimustehtäviin tyhjentäviä vastauksia, vaan etsittiin uusia näkökulmia alueellistetussa pelastustoimessa toteutettuun vapaaehtoiseen sopimuspalokuntatoimintaan. Teoreettinen viitekehys muodostettiin hallinnon kehityksenja pelastustoimen alueellisen uudelleenorganisoinnin kautta. Tarkastelun kohteena oli pelastusalueuudistuksen vaikutukset kahteentoista Turun seudulla toimivaan sopimuspalokuntaan ja niiden toimintaan. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tiedonantajina toimivat vapaaehtoisessa sopimuspalokuntatoiminnassa pitkään mukana olleet asiantuntijat. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Sopijaosapuolen muuttuessa kunnasta aluepelastuslaitokseen vapaaehtoisten sopimuspalokuntien kulurakenne muuttui. Lisäksi vapaaehtoisen palokunnan ja aluepelastuslaitoksen yhteistoiminta osoittautui osin haasteelliseksi samoin kuin vapaaehtoisen palokunnan toiminta alueellisessa pelastustoimessa. Toimiakseen monipuolinen vapaaehtoinen sopimuspalokunta tarvitsee riittävästi resursseja sopimukseen pohjautuvien velvoitteidensa täyttämiseen. Lisäksi aluepelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan välisiä yhteistoimintamekanismeja tulisi mahdollisesti kehittää.
Tutkielman tuloksien pohjalta voitaneen todeta pelastustoiminnan alueellistamisen mahdollisesti parantaneen vapaaehtoisten sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä. Vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan haasteita asettavat kuitenkin niin sopimuspalokunnan sisäiset tekijät kuin sopimuspalokunnan ja aluepelastuslaitoksen välinen toiminta. Kehittämisehdotuksina yhteistoiminnan parantamiseksi esitetään esimerkiksi aluepelastuslaitoksen aikaisemmin toteutuneen vierailukäytännön elvyttämistä. Vapaaehtoisen palokunnan resurssien jatkuvuuden turvaamiseksi voitaisiin toimintaa kehittää myös siten, että jäseniä kannustettaisiin toimimaan kahdessa eri vapaaehtoisessa sopimuspalokunnassa.
Asiasanat:Alueellistaminen, pelastustoimi, vapaaehtoinen palokunta, sopimuspalokunta, aluepelastuslaitos