Yliopisto-opiskelijan informaatiokäytännöt ja niiden rakentuminen akateemisessa ympäristössä
PYLVÄS, KARI (2012)
PYLVÄS, KARI
2012
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22676
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22676
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella informaatiolukutaitoa, informaatiokäytäntöjä sekä informaatiokäyttäytymistä yliopisto-opiskelijoiden arjessa. Tutkimuksen pääteemoiksi nousevia informaatiokäytäntöjä ja informaatiokäyttäytymistä tarkastellaan Christine Brucen (2008) muodostaman informoidun oppimisen teorian näkökulmasta. Informoidun oppimisen teoria sisältää erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja informaatioon ja informaatiolukutaitoon sekä näiden rooliin opetuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan informaatiokäytäntöjen ja niihin liittyvien valintojen roolia sosiaalisen hyväksynnän ja erottautumisen välineenä Pierre Bourdieun (1987) sosiaalisen erottautumisen teorian näkökulmasta. Informaatiolukutaitoa valotetaan yliopisto-opiskelijoiden itse näille antamien merkitysten kautta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää Tampereen yliopiston opiskelijaa, jotka valikoitiin edustamaan eri tieteenaloja sekä opintojen eri vaiheita.
Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että opiskelijoiden informaatiokäyttäytymisessä ja sen rakentumisessa on nähtävissä sosiaaliseen erottautumiseen liittyviä ominaispiirteitä: opiskelussa hyväksytyiksi ja paheksutuiksi nähtyjen informaatiokäytäntöjen noudattamisessa, sekä tieto- ja viestintäteknologiaan suhtautumisessa, oli havaittavissa tietynlaista tasapainoilua omien tavoitteiden ja hyväksyttävän käytöksen välillä. Lähes jokainen haastateltavista osoitti käyvänsä informaatiokäyttäytymisen osalta jonkinasteista moraalista kamppailua ulkoa asetettujen tieteellisten normien noudattamisen ja käytännöllisyyden välillä. Informaatiokäytäntöjen rakentumisen osalta oli myös tunnistettavissa epistemologisten uskomusten vaikutuksia informaatiokäyttäytymiseen. Epistemologisilla uskomuksilla viitataan tässä yhteydessä opintojen ohella kehittyviin käsityksiin tiedon luonteesta, oikeellisuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Esimerkiksi tiedon luotettavuuden ja suosittujen tiedonlähteiden käytön perusteluissa tuli esiin opettajien, kirjojen ja muiden virallisten tiedonlähteiden tiedollinen auktoriteetti tai vaihtoehtoisesti luottamus omiin kriittisen ajattelun taitoihin.
Toisena keskeisenä havaintona oli, että yliopistoympäristöstä omaksuttujen, akateemisen yhteisön hyväksymien, informaatiokäytäntöjen noudattaminen näyttäytyi opiskelijoille vain pakollisena opiskelutehtävien suorittamiseen liittyvinä toimintana. Sen sijaan, yliopistoympäristön ulkopuolisiksi ja epävirallisiksi nähtyjen tietolähteiden ja välineiden käyttäminen perustui oman tietopohjan rakentamiseen, laajentamiseen sekä ymmärryksen muodostamiseen. Opintojen ohella kehittyneet ja keskeisiksi nähdyt tieto- ja viestintäteknologiset taidot nähtiin liittyvän lähinnä tiedon luotettavuuden kriittiseen arvioimiseen, tiedonhankintaan sekä tekstinkäsittelyyn. Lisäksi erilaisten taitojen ja informaatiokäytäntöjen omaksumisessa näyttäytyi tärkeänä niiden ajoittuminen opiskelijalle itselleen sopivaan vaiheeseen opintoja.
Asiasanat: informaatiolukutaito, informoitu oppiminen, informaatiokäytännöt, sosiaalinen erottautuminen, yliopisto-opiskelijat, yliopisto, korkeakoulutus
Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että opiskelijoiden informaatiokäyttäytymisessä ja sen rakentumisessa on nähtävissä sosiaaliseen erottautumiseen liittyviä ominaispiirteitä: opiskelussa hyväksytyiksi ja paheksutuiksi nähtyjen informaatiokäytäntöjen noudattamisessa, sekä tieto- ja viestintäteknologiaan suhtautumisessa, oli havaittavissa tietynlaista tasapainoilua omien tavoitteiden ja hyväksyttävän käytöksen välillä. Lähes jokainen haastateltavista osoitti käyvänsä informaatiokäyttäytymisen osalta jonkinasteista moraalista kamppailua ulkoa asetettujen tieteellisten normien noudattamisen ja käytännöllisyyden välillä. Informaatiokäytäntöjen rakentumisen osalta oli myös tunnistettavissa epistemologisten uskomusten vaikutuksia informaatiokäyttäytymiseen. Epistemologisilla uskomuksilla viitataan tässä yhteydessä opintojen ohella kehittyviin käsityksiin tiedon luonteesta, oikeellisuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Esimerkiksi tiedon luotettavuuden ja suosittujen tiedonlähteiden käytön perusteluissa tuli esiin opettajien, kirjojen ja muiden virallisten tiedonlähteiden tiedollinen auktoriteetti tai vaihtoehtoisesti luottamus omiin kriittisen ajattelun taitoihin.
Toisena keskeisenä havaintona oli, että yliopistoympäristöstä omaksuttujen, akateemisen yhteisön hyväksymien, informaatiokäytäntöjen noudattaminen näyttäytyi opiskelijoille vain pakollisena opiskelutehtävien suorittamiseen liittyvinä toimintana. Sen sijaan, yliopistoympäristön ulkopuolisiksi ja epävirallisiksi nähtyjen tietolähteiden ja välineiden käyttäminen perustui oman tietopohjan rakentamiseen, laajentamiseen sekä ymmärryksen muodostamiseen. Opintojen ohella kehittyneet ja keskeisiksi nähdyt tieto- ja viestintäteknologiset taidot nähtiin liittyvän lähinnä tiedon luotettavuuden kriittiseen arvioimiseen, tiedonhankintaan sekä tekstinkäsittelyyn. Lisäksi erilaisten taitojen ja informaatiokäytäntöjen omaksumisessa näyttäytyi tärkeänä niiden ajoittuminen opiskelijalle itselleen sopivaan vaiheeseen opintoja.
Asiasanat: informaatiolukutaito, informoitu oppiminen, informaatiokäytännöt, sosiaalinen erottautuminen, yliopisto-opiskelijat, yliopisto, korkeakoulutus