Retoriikka ja nationalismi Georgian konfliktissa

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee Georgian konfliktin yhteydessä käytettyä retoriikkaa ja siinä ilmenevää nationalismia. Georgiassa käytiin elokuussa 2008 viiden päivän sota, jonka osapuolina olivat Georgia, Venäjä ja Etelä-Ossetian ja Abhasian separatistiset alueet. Konfliktista voidaan erottaa kolme tasoa, jotka ovat Georgian ja sen separatistialueiden ja etnisten vähemmistöjen väliset selvittämättömät ongelmat, Georgian ja Venäjän välinen ongelmallinen suhde, sekä suurvaltojen intressit Kaukasian alueella. Konflikti nähtiin länsimaisessa mediassa paljolti Venäjän ja lännen välisenä, ja sen aikana ja sen jälkeen puhuttiin paljon jopa uuden kylmän sodan uhasta.

Keskityn tarkastelemaan turkielmassani Georgian ja Venäjän presidenttien antamia lausuntoja sodan aikana ja sitä seuranneina noin kahtena kuukautena. Tutkimuskysymykseni on: miten presidentit määrittelevät konfliktin ja sen osapuolet, millaisin retorisin keinoin he sen tekevät, ja miten nationalismi presidenttien lausunnoissa ilmenee? Aineistoni on kerätty valtioiden presidenttien virallisilta internet-sivustoilta, jossa heidän lausuntonsa julkaistiin englanninkielisenä.

Käytän analyysini metodina erityisesti Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriaa, jota täydennän Stephen Toulminin taustatuen käsitteellä. Lisäksi käytän analyysissani ulkopoliittisen tarinankerronnan käsitettä. Käsitteen ajatuksena on se, että valtioiden johtajien lausunnot kytkeytyvät laajempaan ulkopoliittiseen tarinaan, joka muodostuu faktojen pohjalta, mutta aktiivisten valintojen perusteella.

Lausunnoista onkin havaittavissa selkeät ulkopoliittiset tarinat ja konfliktin sekä sen osapuolten määrittelyt. Molemmat pitävät vastapuolta sodan syyllisenä ja aloittajana, ja kuvaavat vastapuolta barbaariseksi ja sivistymättömäksi. Georgian presidentti Saakašvilin tarinana on Georgian pitkä historia aggressiivisen Venäjän naapurina, jonka vallan alta Georgia on nyt irroittautumassa ja integroitumassa läntiseen ja eurooppalaiseen kulttuuripiiriin. Aikaisemmin Georgia on ollut yksin Venäjää vastaan, kuten vuonna 1921 Neuvostoliiton liitettyä Georgian itseensä. Nyt Venäjän hyökkäys Georgiaan on saanut paljon huomiota ympäri maailman, ja Yhdysvallat ja Eurooppa puolustavat Georgiaa ja tuomitsevat Venäjän hyökkäyksen. Saakašvili näkee presidenttikautensa tehtävänä olleen maansa integroimisen Eurooppaan, jossa hän onkin onnistunut.

Venäjän presidentti Medvedev taas näkee Venäjän ja sen edeltäjän Neuvostoliiton toimineen historiansa aikana rauhan ja turvallisuuden takaajana, kuten se tekee nytkin. Kaukasian alueella Venäjä on suorittanut rauhanturvatehtävää 17 vuotta yrittäen pitää kasassa hajoavaa valtiota. Sodan syyksi henkilöityy pitkälti Saakašvili, joka on epärationaalinen, kärsimätön ja vastuuton henkilö. Saakašvili on kyllästynyt separatistialueiden ongelmiin, ja yrittää hoitaa ne nyt sotilaallisin keinoin. Hyökkäykseen on osasyyllisenä Yhdysvallat, joka on aseistanut Georgiaa ja antanut sille vapaat kädet sotilaallisen voiman käyttöön. Konflikti on Medvedevin mukaan myös osoitus siitä, että kansainvälinen tuvallisuusjärjestelmä on epäonnistunut, eikä Yhdysvaltain yksinapaisesti johtama maailma ole turvallinen.

Asiasanat: Georgia, Venäjä, retoriikka, sotaretoriikka, nationalismi, sota