Front Line and Home Front: The Legacy of the Empire and Re-Envisioning Englishness in Sadie Jones's Small Wars

Abstract

Tarkastelen tässä Pro gradu -tutkielmassani kuinka Sadie Jonesin romaaniSmall Wars(2010) muokkaa käsityksiä englantilaisuuden ja brittiläisen imperiumin keskinäisestä suhteesta. Lukuun ottamatta lyhyttä prologia ja viimeisiä lukuja, Jonesin novelli sijoittuu Kyprokselle vuoteen 1956, jolloin maa oli vielä siirtomaa ja täten osa hajoamistaan vastaan taistelevaa Brittiläistä imperiumia. Kasvavista jännitteistä ja kyproslaisen vastarintaliike EOKA:n lisääntyneestä aktiivisuudesta johtuen siirtomaaisäntä lisää sotilaallisia joukkojaan alueella. Eräs komennuksen saaneista on nuori majuri Hal Treherne, joka vaimonsa Claran ja kahden tyttärensä kanssa saapuu saarelle. Kirja kuvaa kuinka Halin ja Claran avioliitto ajautuu vaikeuksiin ja kirjan henkilöhahmojen mielenterveys järkkyy imperiumin taistellessa ympärillä vellovia dekolonisaation voimia vastaan.

Siitä huolimatta että kirjan tapahtumat kuvataan yksinomaan sen englantilaisten henkilöhahmojen näkökulmasta, väitän että teos voidaan lukea anti-imperialistisena romaanina, sillä se kuvaa kuinka imperiumin palveleminen ja sen ihanteiden noudattaminen on vahingollista henkilöhahmojen elämälle ja hyvinvoinnille. Väitän, ettäSmall Warskritisoi sitä vahvaa asemaa, joka imperiumilla on englantilaisuuden rakentamisessa, ja että romaani muotoilee imperialismin vahingolliseksi myös alistajalle. Imperialismin kuvataan tuhoavan niin englantilaiset perheet kuin englantilaisten ihmisten moraalin ja henkisen hyvinvoinninkin, ja koska Iso-Britannia on edelleen vahvasti mukana Yhdysvaltojen johtamassa imperialismissa, romaanin viesti kantaa myös nykypäivään.

Teoreettiseksi viitekehykseksi tähän tutkimukseen olen valinnut jälkikolonialistisen teorian. Vaikka se on perinteisesti keskittynyt tutkimaan kolonialismin vaikutuksia kolonisoituihin, sopivat jälkikolonialismin kansallisuuden ja identiteetin suhdetta kolonialismin prosesseihin erittelevät tutkimustavat myös englantilaisuuden tutkimiseen. Olen valinnut nimenomaan termin ”englantilaisuus” enkä esimerkiksi ”brittiläisyys”, koska Englanti oli johtavassa asemassa kolonisaatiokehityksessä. Olen myös halunnut eksplisiittisesti sulkea pois keskustelusta muut Iso-Britannian merkittävät perinteiset etniset ryhmät kuten skottilaiset ja walesiläiset.

Merkittävä rooli tutkimuksessani on myös sillä, ettäSmall Warson historiallinen romaani. Tällä kirjallisuuden lajilla on tapana keskustella ja uudelleen muokata menneitä tapahtumia, mutta myös kommentoida nykyisiä kehityskulkuja – kuten sitä, kuinka englantilaisuutta edelleen määritellään imperiumin hengessä. Osa jännitettä muodostuu Kyproksen valinnasta tapahtumapaikaksi. Kyproksen erikoinen asema siirtomaiden joukossa altisti sen kritiikille jo siirtomaavallan aikana, ja sen nykytila myös vahvistaa yhteyksiä brittiläisen kolonialismin ja modernin imperialismin välillä.

Tutkimukseni rakentuu teoriaosiosta, jossa esittelen jälkikolonialismia, historiallista romaania, englantilaisuutta ja Kyprosta tutkimukselleni relevantteina aiheina, sekä kahdesta analyysiluvusta. Ensimmäinen niistä keskittyy englantilaisuuden rakentumiseen suhteessa imperiumiin ja sotaan sekä ennen että nyt, jälkimmäinen puolestaan imperialistisen englantilaisuuden vaikutuksiin kotiin ja parisuhteeseen, sekä kotiinpaluuseen ja englantilaisuuden etäännyttämiseen imperiumista.

Asiasanat:englantilaisuus, jälkikolonialismi, Britannian imperiumi, Kypros, Sadie Jones