KRIITTINEN ANALYYSI KAUKOLÄMMÖN ASEMASTA SUOMALAISILLA LÄMMITYSMARKKINOILLA SÄÄNTELYN JA KILPAILUNEUTRALITEETIN NÄKÖKULMASTA

Abstract

Pro gradu –tutkielma perehdyttää lukijan sääntely- ja kilpailuneutraliteettiteorian kautta suomalaisiin lämmitysmarkkinoihin ja niiden merkittävimpään toimijaan eli kaukolämpötoimialaan. Kaukolämpö on noussut julkiseen keskusteluun kilpailuviraston tekemän toimialaa koskeneen kohtuuttoman hinnoittelun selvityksen ja lainsäädännön uudistusten johdosta. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksella luotiin kaukolämmön liittymisvelvollisuus, jonka soveltaminen on kuntien vastuulla. Toinen lainsäädännöllinen uudistus koski maankäyttö- ja rakennusasetusta, jonka kautta luotiin kunnille mahdollisuus rajoittaa maalämpökaivojen poraamista. Nykyinen kansallinen lainsäädäntömme Suomessa ei sisällä lämmitysmarkkinoiden tai kaukolämpötoimialan erillislainsäädäntöä. Lisäksi lämmitysmarkkinoilla ei sähkömarkkinoiden tapaan ole asetettu sääntelyviranomaista. Lämmitysmarkkinoiden kilpailua välillisesti vääristävän lainsäädännön aikaansaaminen on johtanut lämmitysmarkkinoiden kilpailuneutraliteettiongelmiin, joita tässä tutkielmassa myös analysoidaan.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, mikä toteutettiin selvittämällä kaukolämpötoimialan rakenteellisia yksityiskohtia ja lämmitysmarkkinoiden sääntelyä sekä kilpailuneutraliteettia toimiala-analyysin avulla. Aineisto koottiin kaukolämpötoimialaan liittyneistä tieteellisistä julkaisuista sekä viranomaisten ja konsultointipalveluja tarjoavien yritysten selvitystöistä, jotka sijoittuivat kaikki ajallisesti 2000-luvulle. Kaukolämpötoimialaa tarkasteltiin omistuksen, kaukolämpöinfrastruktuurin, toimialan kilpailun ja siihen kohdistetun sääntelyn näkökulmasta. Toinen keskeinen osa aineistoa käsitti suomalaisten viranomaisten ja etujärjestöjen käymän keskustelun kilpailuneutraliteetin määrittelystä ja siihen liittyvien lainsäädännöllisten interventioiden soveltamisesta kuntien harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Viranomaisten kannanottoja kilpailuneutraliteettiin edustivat työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön selvitystyöt. Aineistossa esiintyvät etujärjestöt ovat Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto, EK. Tutkimusta ohjaavista sääntely- ja kilpailuneutraliteettiteoriasta käy ilmi, että sääntely perustuu viimekädessä rationaalisten toimijoiden oman edun ajamiseen ja tulonsiirtojen tavoitteluun. Kilpailuneutraliteettiin perustuvan teorian mukaan kilpailu on vääristynyt, jos markkinoihin vaikuttaa ulkopuolinen tekijä kuten lainsäädäntö, joka asettaa markkinoilla olevat toimijat eriarvoiseen asemaan.

Tutkimuksessa käy ilmi lämmitysmarkkinoiden markkinaosuuksien jakautuminen eri lämmitysjärjestelmien kesken, lämmitysmarkkinoihin vaikuttava lainsäädäntö ja energiayhtiöiden omistajuus. Lämmitysmarkkinoihin liittyvän lainsäädännön yksityiskohtaisesta analyysistä selviää, että viimeisen neljän vuoden aikana kaukolämmöstä on pyritty systemaattisesti luomaan lämmitysmarkkinoita hallitseva monopoli. Maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvä lainsäädäntö kohdistaa kunnille julkisen vallan käytön oikeuksia ja velvollisuuksia, joilla on myös välillinen vaikutus lämmitysmarkkinoihin. Lämmitysmarkkinoihin välillisesti vaikuttavan lainsäädännön kasvua korostaa kuntien merkittävä omistusosuus suomalaisissa energiayhtiöissä. Tutkimuksessa on muun muassa tuotu esille kuntien omistuksesta ja maankäyttövallasta lämmitysmarkkinoille syntyvä kilpailuneutraliteettiongelma.

Asiasanat:kaukolämpö, kilpailuneutraliteetti, sääntely, lämmitysmarkkinat, liikelaitos, kilpailuvirasto, maankäyttö- ja rakennuslaki