Verkkosivuston informaatioarkkitehtuurin heuristinen evaluointi: PIKI-verkkokirjasto
LAPPALAINEN, YRJÖ (2012)
LAPPALAINEN, YRJÖ
2012
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22649
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22649
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan verkkosivuston informaatioarkkitehtuuria käytettävyystutkimuksesta lähtöisin olevan heuristisen evaluoinnin avulla. Tutkielmalla on kolme keskeistä tavoitetta. Koska informaatioarkkitehtuuri on yhä muotoutumassa oleva ala, on ensimmäinen tavoite selvittää, millä tavoin informaatioarkkitehtuuria on määritelty alan kirjallisuudessa. Toinen tavoite on luoda kirjallisuuden ja erilaisten käytettävyyssuositusten ja tarkistuslistojen pohjalta erityisesti informaatioarkkitehtuurin tarkasteluun soveltuva heuristinen tarkistuslista. Kolmas tavoite on suorittaa konkreettinen verkkosivuston informaatioarkkitehtuurin heuristinen evaluointi ja arvioida samalla heuristisen evaluointimenetelmän soveltuvuutta tehtävään.
Informaatioarkkitehtuuri on moniulotteinen käsite, jolle on esitetty lukuisia erilaisia määritelmiä. Kaikille määritelmille on kuitenkin yhteistä pyrkimys informaation löydettävyyden ja hyödynnettävyyden parantamiseen. Verkkosivustoista puhuttaessa informaatioarkkitehtuurilla viitataan sivuston organisointi-, nimeämis-, navigointi- ja hakujärjestelmistä muodostuvaan kokonaisuuteen. Verkkosivustojen kasvaessa yhä laajemmiksi kokonaisuuksiksi tarvitaan tehokkaita keinoja informaation jäsentelyyn ja esilletuomiseen. Mitä enemmän ja mitä monimuotoisempaa sisältöä sivustolla on, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota informaatioarkkitehtuuriin liittyviin kysymyksiin.
Informaatioarkkitehtuuria tarkastellaan tässä tutkielmassa Molichin ja Nielsenin (1990) kehittämän heuristisen evaluoinnin avulla. Heuristinen evaluointi on käytettävyystutkimuksen menetelmä, jossa yksi tai useampi asiantuntija arvioi järjestelmän tai sovelluksen käytettävyyttä erilaisten käytettävyysperiaatteiden, sääntöjen ja suunnitteluohjeiden eli heuristiikkojen avulla. Informaatioarkkitehtuurin heuristista evaluointia varten luodaan oma tarkistuslista, joka perustuu verkkosivustojen käytettävyyttä ja informaatioarkkitehtuuria käsitteleviin alan yleisteoksiin, tieteellisiin artikkeleihin, suosituslistoihin sekä asiantuntijoiden blogikirjoituksiin. Arvioinnin kohteena on Pirkanmaan kirjastojen PIKI-verkkokirjasto. Heuristiikkojen ryhmittely pohjautuu Morvillen ja Rosenfeldin (2006) määrittelemiin verkkosivuston informaatioarkkitehtuurin peruskomponentteihin.
Heuristisen evaluoinnin avulla tunnistetaan yhteensä 39 PIKI-verkkokirjaston informaatioarkkitehtuuriin liittyvää ongelmaa, joista osa luokitellaan merkittävästi sivuston käyttöä ja informaation löydettävyyttä haittaaviksi. Tunnistettujen ongelmien suuri lukumäärä ja laatu osoittaa heuristisen evaluoinnin olevan potentiaalinen menetelmä myös verkkosivuston informaatioarkkitehtuurin tarkasteluun. Informaatioarkkitehtuuriin keskittyvälle tarkistuslistalle on siis tarvetta verkkosivustojen kokonaisuutta arvioitaessa.
Vaikka tutkielmassa esitetty tarkistuslista osoittautuu tämän työn puitteissa toimivaksi, vaatii heuristiikkojen optimaalisen lukumäärän ja tarkkuuden määrittely sekä käyttökelpoisuuden arviointi kuitenkin vielä tarkempia jatkotutkimuksia. Myös muiden arviointimenetelmien kuten empiiristen käyttäjätestien soveltuvuutta informaatioarkkitehtuurin arviointiin tulisi tarkastella ja vertailla tässä tutkielmassa käytettyyn heuristiseen evaluointiin.
Asiasanat:informaatioarkkitehtuuri, heuristinen evaluointi, heuristiikat, käytettävyys, verkkokirjasto, WWW-sivustot, tiedon organisointi, navigointijärjestelmät, tiedonhaku
Informaatioarkkitehtuuri on moniulotteinen käsite, jolle on esitetty lukuisia erilaisia määritelmiä. Kaikille määritelmille on kuitenkin yhteistä pyrkimys informaation löydettävyyden ja hyödynnettävyyden parantamiseen. Verkkosivustoista puhuttaessa informaatioarkkitehtuurilla viitataan sivuston organisointi-, nimeämis-, navigointi- ja hakujärjestelmistä muodostuvaan kokonaisuuteen. Verkkosivustojen kasvaessa yhä laajemmiksi kokonaisuuksiksi tarvitaan tehokkaita keinoja informaation jäsentelyyn ja esilletuomiseen. Mitä enemmän ja mitä monimuotoisempaa sisältöä sivustolla on, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota informaatioarkkitehtuuriin liittyviin kysymyksiin.
Informaatioarkkitehtuuria tarkastellaan tässä tutkielmassa Molichin ja Nielsenin (1990) kehittämän heuristisen evaluoinnin avulla. Heuristinen evaluointi on käytettävyystutkimuksen menetelmä, jossa yksi tai useampi asiantuntija arvioi järjestelmän tai sovelluksen käytettävyyttä erilaisten käytettävyysperiaatteiden, sääntöjen ja suunnitteluohjeiden eli heuristiikkojen avulla. Informaatioarkkitehtuurin heuristista evaluointia varten luodaan oma tarkistuslista, joka perustuu verkkosivustojen käytettävyyttä ja informaatioarkkitehtuuria käsitteleviin alan yleisteoksiin, tieteellisiin artikkeleihin, suosituslistoihin sekä asiantuntijoiden blogikirjoituksiin. Arvioinnin kohteena on Pirkanmaan kirjastojen PIKI-verkkokirjasto. Heuristiikkojen ryhmittely pohjautuu Morvillen ja Rosenfeldin (2006) määrittelemiin verkkosivuston informaatioarkkitehtuurin peruskomponentteihin.
Heuristisen evaluoinnin avulla tunnistetaan yhteensä 39 PIKI-verkkokirjaston informaatioarkkitehtuuriin liittyvää ongelmaa, joista osa luokitellaan merkittävästi sivuston käyttöä ja informaation löydettävyyttä haittaaviksi. Tunnistettujen ongelmien suuri lukumäärä ja laatu osoittaa heuristisen evaluoinnin olevan potentiaalinen menetelmä myös verkkosivuston informaatioarkkitehtuurin tarkasteluun. Informaatioarkkitehtuuriin keskittyvälle tarkistuslistalle on siis tarvetta verkkosivustojen kokonaisuutta arvioitaessa.
Vaikka tutkielmassa esitetty tarkistuslista osoittautuu tämän työn puitteissa toimivaksi, vaatii heuristiikkojen optimaalisen lukumäärän ja tarkkuuden määrittely sekä käyttökelpoisuuden arviointi kuitenkin vielä tarkempia jatkotutkimuksia. Myös muiden arviointimenetelmien kuten empiiristen käyttäjätestien soveltuvuutta informaatioarkkitehtuurin arviointiin tulisi tarkastella ja vertailla tässä tutkielmassa käytettyyn heuristiseen evaluointiin.
Asiasanat:informaatioarkkitehtuuri, heuristinen evaluointi, heuristiikat, käytettävyys, verkkokirjasto, WWW-sivustot, tiedon organisointi, navigointijärjestelmät, tiedonhaku