"Men inte kommer de svenska second hand behandlat". Språkval och internt språkbruk i ett företag ur personalpolitisk synvinkel.
RAUHALA, ELINA (2012)
2012
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22648
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22648
Tiivistelmä
Kansalliskielemme suomi ja ruotsi kohtaavat Suomessa työpaikoilla joka päivä. Useimmiten ruotsinkielinen vähemmistö puhuu ruotsia keskenään, ja vaihtaa suomen kieleen kun paikalle tulee ruotsia taitamaton henkilö. Paitsi tasa-arvon kannalta, tulisi ruotsin kieli huomioida myös yrityksen resurssina. Uudemman henkilöstöjohtamisen mallin (Human Resource Management) mukaan henkilökunnan resurssit tulee mahdollisimman huomioida, sillä se on myös yrityksen etu.
Haastattelemalla viittä ruotsinkielistä ja kolmea suomenkielistä Neste Oil Porvoon jalostamon työntekijää selvitin, miten ruotsin kieli näkyy sisäisessä viestinnässä, millä perusteilla kieli valitaan eri tilanteissa ja hyödynnetäänkö ruotsia resurssina. Selvitin myös, huomioidaanko kaksikieliset henkilöstöpolitiikassa ja vaikuttaako se tasa-arvon tunteeseen ja työviihtyvyyteen. Tutkimuksen hypoteesina on, että ruotsi näkyy vähän sisäisessä viestinnässä eikä kieltä ole hyödynnetty resurssina. Toinen hypoteesi on, että ruotsinkielisten huomioiminen sekä ruotsia äidinkielenään puhuvien mahdollisuus käyttää ruotsia työssä parantaa tasa-arvon tunnetta ja sitä kautta työviihtyvyyttä ja motivaatiota, ja että ruotsia voisi hyödyntää paremmin resurssina työpaikalla.
Molemmat hypoteesit toteutuivat. Vastauksista kävi ilmi, että ruotsin kieli näkyy sisäisessä viestinnässä hyvin vähän, lähinnä kahdenvälisissä keskusteluissa. Osa ruotsinkielisistä vastaajista haluaisi puhua äidinkieltään enemmän, ja ruotsinkielen voisi huomioida työpaikalla paremmin. Mahdollisuus käyttää äidinkieltään voi jopa vaikuttaa työpaikan valintaan. Ruotsinkieliset pärjäävät suomella, mutta täysin tasa-arvoisia he eivät koe olevansa suomenkielisten kanssa. Ilmapiiri ruotsia kohtaan vaikuttaa tasa-arvontunteeseen ja työviihtyvyyteen, ja sen koettiin olevan positiivinen. Syrjintää tai kiusaamista ei ollut koettu. Kielen valintaan vaikuttaa toisen henkilön kielitaito, käytännön syyt ja kohteliaisuus. Tärkeintä on, että kaikki ymmärtävät kaikkia. Asiakkaan kieli ratkaisee, mutta poikkeuksen muodostavat tilanteet ruotsalaisten asiakkaiden kanssa. Kieleksi valitaan tällöin englanti, sillä Neste Oilin henkilökunnalla ei ole tarpeeksi henkilöitä, joilla olisi riittävät ruotsinkielen taidot esim. neuvottelutilanteessa.
Ruotsia voisi hyödyntää resurssina nykyistä enemmän. Omaa äidinkieltä tulisi voida käyttää mm. työterveydenhuollossa sekä muissa tilanteissa, joissa varsinkin nyansseilla on suuri merkitys. Sopimuksenteko- ja neuvottelutilanteissa ruotsalaisten sekä ruotsinkielisten suomalaisten kanssa olisi järkevämpää tehdä sopimukset ruotsiksi käytännön syistä. Toisen kotimaisen kielen käyttö ruotsalaisten kanssa olisi kohteliasta ja osoittaisi vieraanvaraisuutta, joka puolestaan voisi olla myöhemmin etu yritykselle.
Asiasanat:Kaksikielisyys, HRM, henkilöstöpolitiikka, tasa-arvo, resurssi.
Haastattelemalla viittä ruotsinkielistä ja kolmea suomenkielistä Neste Oil Porvoon jalostamon työntekijää selvitin, miten ruotsin kieli näkyy sisäisessä viestinnässä, millä perusteilla kieli valitaan eri tilanteissa ja hyödynnetäänkö ruotsia resurssina. Selvitin myös, huomioidaanko kaksikieliset henkilöstöpolitiikassa ja vaikuttaako se tasa-arvon tunteeseen ja työviihtyvyyteen. Tutkimuksen hypoteesina on, että ruotsi näkyy vähän sisäisessä viestinnässä eikä kieltä ole hyödynnetty resurssina. Toinen hypoteesi on, että ruotsinkielisten huomioiminen sekä ruotsia äidinkielenään puhuvien mahdollisuus käyttää ruotsia työssä parantaa tasa-arvon tunnetta ja sitä kautta työviihtyvyyttä ja motivaatiota, ja että ruotsia voisi hyödyntää paremmin resurssina työpaikalla.
Molemmat hypoteesit toteutuivat. Vastauksista kävi ilmi, että ruotsin kieli näkyy sisäisessä viestinnässä hyvin vähän, lähinnä kahdenvälisissä keskusteluissa. Osa ruotsinkielisistä vastaajista haluaisi puhua äidinkieltään enemmän, ja ruotsinkielen voisi huomioida työpaikalla paremmin. Mahdollisuus käyttää äidinkieltään voi jopa vaikuttaa työpaikan valintaan. Ruotsinkieliset pärjäävät suomella, mutta täysin tasa-arvoisia he eivät koe olevansa suomenkielisten kanssa. Ilmapiiri ruotsia kohtaan vaikuttaa tasa-arvontunteeseen ja työviihtyvyyteen, ja sen koettiin olevan positiivinen. Syrjintää tai kiusaamista ei ollut koettu. Kielen valintaan vaikuttaa toisen henkilön kielitaito, käytännön syyt ja kohteliaisuus. Tärkeintä on, että kaikki ymmärtävät kaikkia. Asiakkaan kieli ratkaisee, mutta poikkeuksen muodostavat tilanteet ruotsalaisten asiakkaiden kanssa. Kieleksi valitaan tällöin englanti, sillä Neste Oilin henkilökunnalla ei ole tarpeeksi henkilöitä, joilla olisi riittävät ruotsinkielen taidot esim. neuvottelutilanteessa.
Ruotsia voisi hyödyntää resurssina nykyistä enemmän. Omaa äidinkieltä tulisi voida käyttää mm. työterveydenhuollossa sekä muissa tilanteissa, joissa varsinkin nyansseilla on suuri merkitys. Sopimuksenteko- ja neuvottelutilanteissa ruotsalaisten sekä ruotsinkielisten suomalaisten kanssa olisi järkevämpää tehdä sopimukset ruotsiksi käytännön syistä. Toisen kotimaisen kielen käyttö ruotsalaisten kanssa olisi kohteliasta ja osoittaisi vieraanvaraisuutta, joka puolestaan voisi olla myöhemmin etu yritykselle.
Asiasanat:Kaksikielisyys, HRM, henkilöstöpolitiikka, tasa-arvo, resurssi.