Toimiva organisaatio hyvän sosiaalityön mahdollistajana Sosiaalityön johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä hyvästä sosiaalityöstä ja sen toimintaedellytyksistä kuntaorganisaatiossa
MATTILA, ANITA (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MATTILA, ANITA
2012
Sosiaalityö, Pori - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-05Tiivistelmä
Palvelurakennemuutoksen seurauksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden koko on kasvanut ja perinteisen professionaalisen sosiaalityön johtamisen tilalle on tullut yleisjohtamisen malli. Uusi julkisjohtaminen on tuonut yksityisen sektorin taloudellisuutta ja tehokkuutta korostavia toimintatapoja myös kuntien toimintaan. Tutkimus on ajankohtainen, koska em. muutokset ovat vaikuttaneet myös sosiaalityöhön.
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää sosiaalityön johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä hyvästä sosiaalityöstä ja sen toimintaedellytyksistä kuntaorganisaatiossa. Tutkimuskohteena oli Porin perusturvan yhteistoiminta–alue, joka edustaa yhtä Suomessa viime vuosina palvelurakennemuutoksen seurauksena syntynyttä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tutkittavana ilmiönä on organisaation ja sosiaalityön välinen suhde. Tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan sosiaalityön johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla sosiaalityön johtavia esimiehiä ja täydennettiin organisaation asiakirjoista saatavilla tiedolla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Sosiaalityön johtavien esimiesten mielestä organisaation hyviin sosiaalityön toimintaedellytyksiin kuuluu riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen sosiaalityöhön. Sosiaalityöntekijöiden määrän lisääminen mahdollistaisi tavoitelähtöisen ja ennaltaehkäisevän sosiaalityön tekemisen. Erityisosaaminen koettiin tärkeäksi työn vaativuuden vuoksi mutta suuressa sektoreihin jakautuneessa organisaatiossa asiakaslähtöisyyden turvaaminen on otettava erityisesti huomioon. Tämän vuoksi organisaatiossa tulisi kehittää uusia yhteistyön malleja sekä sosiaalityön alueen sisälle että ulospäin tehtävään työhön. Sosiaalityön aseman koettiin heikentyneen yhdistetyssä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa.
Sosiaalityön johtavat viranhaltijat orientoituvat enemmän ammatilliseen sosiaalityöhön kuin ylemmän johdon taloudellisuutta ja tehokkuutta edellyttäviin toimintatapoihin. Organisaation johtamisessa ja tuloksellisuuden tavoitteissa korostuvat markkina-arvot ovat ristiriidassa sosiaalityön arvojen kanssa. Tästä johtuu, että ylimmällä johdolla ja sosiaalityön johtavilla esimiehillä on erilaisia odotuksia sosiaalityön suhteen. Ristiriitatilanne selittää sen, että sosiaalityön johtavat esimiehet eivät koe luottamusta ja arvostusta johdon taholta. Tilanteen parannuskeinoksi ehdotettiin avoimen dialogin käyttöönottoa. Sosiaalityön johtavien esimiesten mielestä hyvän sosiaalityön toimintaedellytyksiä voidaan kehittää osallistuvan johtamisen ja vuorovaikutteisen yhteistyön avulla. Organisaation tuloksellisuuden tavoittelussa olisi myös kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaalityön sisältöön ja laatuun. Taloudellisten mittareiden lisäksi pitäisi kehittää sosiaalityöhön soveltuvia vaikuttavuuden mittareita.
Asiasanat: sosiaalityö, kuntaorganisaatio, johtaminen ja tuloksellisuus
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää sosiaalityön johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä hyvästä sosiaalityöstä ja sen toimintaedellytyksistä kuntaorganisaatiossa. Tutkimuskohteena oli Porin perusturvan yhteistoiminta–alue, joka edustaa yhtä Suomessa viime vuosina palvelurakennemuutoksen seurauksena syntynyttä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tutkittavana ilmiönä on organisaation ja sosiaalityön välinen suhde. Tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan sosiaalityön johtavien viranhaltijoiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla sosiaalityön johtavia esimiehiä ja täydennettiin organisaation asiakirjoista saatavilla tiedolla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Sosiaalityön johtavien esimiesten mielestä organisaation hyviin sosiaalityön toimintaedellytyksiin kuuluu riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen sosiaalityöhön. Sosiaalityöntekijöiden määrän lisääminen mahdollistaisi tavoitelähtöisen ja ennaltaehkäisevän sosiaalityön tekemisen. Erityisosaaminen koettiin tärkeäksi työn vaativuuden vuoksi mutta suuressa sektoreihin jakautuneessa organisaatiossa asiakaslähtöisyyden turvaaminen on otettava erityisesti huomioon. Tämän vuoksi organisaatiossa tulisi kehittää uusia yhteistyön malleja sekä sosiaalityön alueen sisälle että ulospäin tehtävään työhön. Sosiaalityön aseman koettiin heikentyneen yhdistetyssä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa.
Sosiaalityön johtavat viranhaltijat orientoituvat enemmän ammatilliseen sosiaalityöhön kuin ylemmän johdon taloudellisuutta ja tehokkuutta edellyttäviin toimintatapoihin. Organisaation johtamisessa ja tuloksellisuuden tavoitteissa korostuvat markkina-arvot ovat ristiriidassa sosiaalityön arvojen kanssa. Tästä johtuu, että ylimmällä johdolla ja sosiaalityön johtavilla esimiehillä on erilaisia odotuksia sosiaalityön suhteen. Ristiriitatilanne selittää sen, että sosiaalityön johtavat esimiehet eivät koe luottamusta ja arvostusta johdon taholta. Tilanteen parannuskeinoksi ehdotettiin avoimen dialogin käyttöönottoa. Sosiaalityön johtavien esimiesten mielestä hyvän sosiaalityön toimintaedellytyksiä voidaan kehittää osallistuvan johtamisen ja vuorovaikutteisen yhteistyön avulla. Organisaation tuloksellisuuden tavoittelussa olisi myös kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaalityön sisältöön ja laatuun. Taloudellisten mittareiden lisäksi pitäisi kehittää sosiaalityöhön soveltuvia vaikuttavuuden mittareita.
Asiasanat: sosiaalityö, kuntaorganisaatio, johtaminen ja tuloksellisuus