Modernismin kätilö. Tuomas Anhava ateljeekriitikkona ja kustannustoimittajana
HAKKARAINEN, JUHO (2012)
2012
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22640
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22640
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni Tuomas Anhavan vaikutusta suomalaiseen modernismiin erityisesti ateljeekriitikkona ja kustannustoimittajana. Anhava oli aikanaan arvostettu ja pelättykin kirjallisuusvaikuttaja, joka editoi monien merkittävien kirjailijoiden tekstejä niiden valmistumisvaiheessa. Hän oli yksi modernistipolven kokoajista ja keskushenkilöistä.
Tutkimuksessani kiinnitän huomiota Anhavan estetiikkaan, joka ohjasi hänen työtään käsikirjoitusten toimittajana. Anhava oli keskeinen 50-luvun modernismin teoreetikko. Nostan työssäni esiin Anhavan kirjallisuuskäsityksen kannalta tärkeää käsitteistöä, kuten todenkaltaisuuden, kuvan itsenäistymisen ja minämaailman, joista tuli myöhemmin osa suomalaisen modernismin perustermistöä.
Suomalainen modernismi kytkeytyy voimakkaasti kansainväliseen modernismiin, jonka historiaa ja anhavalaisuuden kannalta kahta merkittävää suuntausta – uuskritiikkiä ja imagismia – myös käsittelen. Suomen kirjallisuuden modernismi sinänsä on yhä kiinnostava ja tutkimisenarvoinen aihe, koska se uudisti kotimaisen proosan ja runouden kauttaaltaan ja sen perinne vaikuttaa kirjallisuudessamme yhä vahvasti. Anhavalainen estetiikka näkyy yhä tietynlaisessa kustannuspolitiikassa ja julkaistuissa teoksissa. Nykykirjailijoista moni kokee itsensä modernismin perilliseksi. Tässä mielessä tutkimukseni ankkuroituu myös tämänhetkiseen kirjallisuuteen.
Tutkielmani tavoitteena on ottaa selvää siitä, millainen ateljeekriitikko ja kustannustoimittaja Tuomas Anhava oli ja millainen vaikutus hänellä oli keskeisiin modernisteihin ja heidän teoksiinsa. Erityisesti nostan työssäni esiin kaksi modernistia, Eeva-Liisa Mannerin ja Veijo Meren, sekä Anhavan vaikutuksen heidän teoksiinsa ja kirjoittamiseensa. Varsinaisen kirjallisuuden lisäksi käytän lähteinäni kirjeitä, päiväkirjamerkintöjä ja kirjailijahaastatteluja. Hyödynnän työssäni runsaastiarkistomateriaalia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistosta Helsingistä sekä Tampereen yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistossa säilytettävästä Eeva-Liisa Mannerin kokoelmasta. Käytössäni on tutkimuskohteen vaatima metodinen kenttä, josta vertaileva tutkimus on yksi osa.
Ateljeekritiikin ja kustannustoimittamisen tutkiminen on ollut kirjallisuudentutkimuksessa vähäistä. Tutkielmani tavoitteena on myös laajemmin osoittaa niiden suuri vaikutus kirjallisuuteen. Kirjoilla on niiden varsinaisen tekijän lisäksi myös muita tekijöitä, joista ateljeekriitikko tai kustannustoimittaja ei suinkaan ole vähäpätöisin. Kirjallisuudentutkimuksessa on viime aikoina alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota tekijyyteen, joka oli pitkään poissa muodista. Ateljeekritiikki ja kustannustoimittaminen on tärkeä ja vähälle huomiolle jäänyt osa tekijyyttä.
Asiasanat:Tuomas Anhava, ateljeekritiikki, kustannustoimittaminen, tekijyys, modernismi
Tutkimuksessani kiinnitän huomiota Anhavan estetiikkaan, joka ohjasi hänen työtään käsikirjoitusten toimittajana. Anhava oli keskeinen 50-luvun modernismin teoreetikko. Nostan työssäni esiin Anhavan kirjallisuuskäsityksen kannalta tärkeää käsitteistöä, kuten todenkaltaisuuden, kuvan itsenäistymisen ja minämaailman, joista tuli myöhemmin osa suomalaisen modernismin perustermistöä.
Suomalainen modernismi kytkeytyy voimakkaasti kansainväliseen modernismiin, jonka historiaa ja anhavalaisuuden kannalta kahta merkittävää suuntausta – uuskritiikkiä ja imagismia – myös käsittelen. Suomen kirjallisuuden modernismi sinänsä on yhä kiinnostava ja tutkimisenarvoinen aihe, koska se uudisti kotimaisen proosan ja runouden kauttaaltaan ja sen perinne vaikuttaa kirjallisuudessamme yhä vahvasti. Anhavalainen estetiikka näkyy yhä tietynlaisessa kustannuspolitiikassa ja julkaistuissa teoksissa. Nykykirjailijoista moni kokee itsensä modernismin perilliseksi. Tässä mielessä tutkimukseni ankkuroituu myös tämänhetkiseen kirjallisuuteen.
Tutkielmani tavoitteena on ottaa selvää siitä, millainen ateljeekriitikko ja kustannustoimittaja Tuomas Anhava oli ja millainen vaikutus hänellä oli keskeisiin modernisteihin ja heidän teoksiinsa. Erityisesti nostan työssäni esiin kaksi modernistia, Eeva-Liisa Mannerin ja Veijo Meren, sekä Anhavan vaikutuksen heidän teoksiinsa ja kirjoittamiseensa. Varsinaisen kirjallisuuden lisäksi käytän lähteinäni kirjeitä, päiväkirjamerkintöjä ja kirjailijahaastatteluja. Hyödynnän työssäni runsaastiarkistomateriaalia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistosta Helsingistä sekä Tampereen yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistossa säilytettävästä Eeva-Liisa Mannerin kokoelmasta. Käytössäni on tutkimuskohteen vaatima metodinen kenttä, josta vertaileva tutkimus on yksi osa.
Ateljeekritiikin ja kustannustoimittamisen tutkiminen on ollut kirjallisuudentutkimuksessa vähäistä. Tutkielmani tavoitteena on myös laajemmin osoittaa niiden suuri vaikutus kirjallisuuteen. Kirjoilla on niiden varsinaisen tekijän lisäksi myös muita tekijöitä, joista ateljeekriitikko tai kustannustoimittaja ei suinkaan ole vähäpätöisin. Kirjallisuudentutkimuksessa on viime aikoina alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota tekijyyteen, joka oli pitkään poissa muodista. Ateljeekritiikki ja kustannustoimittaminen on tärkeä ja vähälle huomiolle jäänyt osa tekijyyttä.
Asiasanat:Tuomas Anhava, ateljeekritiikki, kustannustoimittaminen, tekijyys, modernismi