Bilddidaktik i svenskläroböckerna Galleri 1, 2, 3
PITKÄNEN, SUVI (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PITKÄNEN, SUVI
2012
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-05Tiivistelmä
Erilaiset kuvamediat ovat tärkeässä osassa nuorten elämää ja kouluopetusta. Niiden hyödyntäminen opetuksessa on tärkeää erityisesti, jotta voidaan saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset mediakasvatuksen tavoitteet. Pyrin tutkielmassani selvittämään kuvien avulla opettamisen ja oppimisen eli kuvadidaktiikan roolia ruotsin oppikirjoissa Galleri 1, 2, 3.
Tutkielman teoriaosassa esittelen ensiksi aiemmat oppikirjojen kuvadidaktiikkaan liittyvät tutkimukset. Sen jälkeen perustelen oppimateriaalien visualisoitumisen ja opetussuunnitelman avulla, miksi oppikirjoissa tarvitaan seikkaperäistä kuvadidaktiikkaa. Ennen analyysivaihetta kerron tutkimuksen materiaalista eli ruotsin oppikirjoista Galleri 1,2, 3, kunkin kirjan opettajan oppaasta sekä kuvatyypeistä, joita näissä kirjoissa tarkastelen.
Aluksi kerättiin erilaisiin taulukoihin tietoa Galleri- kirjojen valokuvista ja piirroksista sekä kuvadidaktiikasta. Valokuvien ja piirrosten määrät laskettiin sekä selvitettiin, missä oppikirjan osissa kuvat sekä niihin liittyvät viittaukset ovat. Kuviin liittyvät viittaukset kirjoitettiin sanatarkasti ylös. Kuvien funktioita selvitettäessä viittauksista alleviivattiin eri värein sanat, jotka tulkintani mukaan kertoivat jotain kuvan opetustavoitteesta. Kuviin liittyvät viittaukset jaoteltiin eri ryhmiin viittaustavan mukaan sekä käännettiin ruotsiksi.
Analyysin perusteella voitiin todeta, että kuvadidaktiikalla on tärkeä rooli Galleri 1, 2, 3:ssa ja sen kuvadidaktiikka voisi toimia apuna myös muiden kielten oppikirjojen kuvadidaktiikan kehittämiselle. Kirjoissa viitattiin noin kymmeneen prosenttiin kuvista. Piirroksilla ja valokuvilla voi olla eri viittausten perusteella monia eri funktioita. On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksessani analysointiin kahta eri kuvatyyppiä ja kirjojen kaikkien osien kuvadidaktiikkaa, sillä samassa Galleri-kirjassa ovat sekä tekstit että tehtävät. Suurin osa Galleri 1, 2, 3:n kuvista sekä kuviin liittyvistä viittauksista ovatkin oppikirjojen tehtävä- ja teemaosiossa.
Koska tutkituissa Galleri-oppikirjoissa on enemmän valokuvia kuin piirroksia, mutta suurin osa viittauksista liittyy piirroksiin, voitiin myös aiemman tutkimuksen perusteella todeta, että valokuvat voitaisiin hyödyntää paremmin oppikirjojen kuvadidaktiikassa. Oppikirjojen tekijän apuna on tutkimuksen tuloksena saatu tieto, että kuviin voi viitata kolmella eri tavalla. Kirjoissa voi olla tehtäviä oppilaalle ja vinkkejä opettajalle tai oppilaalle. Kukin Galleri-kirja muodostaa oman kokonaisuutensa, jonka vuoksi onkin mielenkiintoinen kysymys, onko yksi syy Galleri 1,2,3:n monipuoliseen kuvadidaktiikkaan juuri oppikirjojen kompakti rakenne, jossa kuvat ja niihin liittyvät tehtävät saavat mahdollisuuden olla mutkattomassa yhteydessä toisiinsa.
Asiasanat:kuvadidaktiikka, piirros, valokuva, oppikirja
Tutkielman teoriaosassa esittelen ensiksi aiemmat oppikirjojen kuvadidaktiikkaan liittyvät tutkimukset. Sen jälkeen perustelen oppimateriaalien visualisoitumisen ja opetussuunnitelman avulla, miksi oppikirjoissa tarvitaan seikkaperäistä kuvadidaktiikkaa. Ennen analyysivaihetta kerron tutkimuksen materiaalista eli ruotsin oppikirjoista Galleri 1,2, 3, kunkin kirjan opettajan oppaasta sekä kuvatyypeistä, joita näissä kirjoissa tarkastelen.
Aluksi kerättiin erilaisiin taulukoihin tietoa Galleri- kirjojen valokuvista ja piirroksista sekä kuvadidaktiikasta. Valokuvien ja piirrosten määrät laskettiin sekä selvitettiin, missä oppikirjan osissa kuvat sekä niihin liittyvät viittaukset ovat. Kuviin liittyvät viittaukset kirjoitettiin sanatarkasti ylös. Kuvien funktioita selvitettäessä viittauksista alleviivattiin eri värein sanat, jotka tulkintani mukaan kertoivat jotain kuvan opetustavoitteesta. Kuviin liittyvät viittaukset jaoteltiin eri ryhmiin viittaustavan mukaan sekä käännettiin ruotsiksi.
Analyysin perusteella voitiin todeta, että kuvadidaktiikalla on tärkeä rooli Galleri 1, 2, 3:ssa ja sen kuvadidaktiikka voisi toimia apuna myös muiden kielten oppikirjojen kuvadidaktiikan kehittämiselle. Kirjoissa viitattiin noin kymmeneen prosenttiin kuvista. Piirroksilla ja valokuvilla voi olla eri viittausten perusteella monia eri funktioita. On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksessani analysointiin kahta eri kuvatyyppiä ja kirjojen kaikkien osien kuvadidaktiikkaa, sillä samassa Galleri-kirjassa ovat sekä tekstit että tehtävät. Suurin osa Galleri 1, 2, 3:n kuvista sekä kuviin liittyvistä viittauksista ovatkin oppikirjojen tehtävä- ja teemaosiossa.
Koska tutkituissa Galleri-oppikirjoissa on enemmän valokuvia kuin piirroksia, mutta suurin osa viittauksista liittyy piirroksiin, voitiin myös aiemman tutkimuksen perusteella todeta, että valokuvat voitaisiin hyödyntää paremmin oppikirjojen kuvadidaktiikassa. Oppikirjojen tekijän apuna on tutkimuksen tuloksena saatu tieto, että kuviin voi viitata kolmella eri tavalla. Kirjoissa voi olla tehtäviä oppilaalle ja vinkkejä opettajalle tai oppilaalle. Kukin Galleri-kirja muodostaa oman kokonaisuutensa, jonka vuoksi onkin mielenkiintoinen kysymys, onko yksi syy Galleri 1,2,3:n monipuoliseen kuvadidaktiikkaan juuri oppikirjojen kompakti rakenne, jossa kuvat ja niihin liittyvät tehtävät saavat mahdollisuuden olla mutkattomassa yhteydessä toisiinsa.
Asiasanat:kuvadidaktiikka, piirros, valokuva, oppikirja