Sukupuolittunutta toimijuutta tuottamassa. Sukupuoli psykologian oppikirjojen kuvissa.

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millaisten toimijuuksien pariin eri sukupuolta olevia ihmisiä representoidaan psykologian oppikirjojen kuvissa. Tutkimuksen aineistona olivat Otavan ja WSOY:n lukion psykologian oppikirjojen kuvat. Analysoin aineistoani sisällönanalyysin ja semioottisen kuva-analyysin avulla. Lukion opetussuunnitelman perusteissa psykologian kerrotaan olevan ihmisen toimintaa tutkiva ja kriittiseen ajatteluun ohjaava oppiaine, joten hypoteesini oli, että psykologian oppikirjoissa kyseenalaistettaisiin sosiaalisia järjestyksiä ja miehet ja naiset esitettäisiin stereotypioita rikkovan toiminnan parissa.

Tutkimukseni lähtökohtana oli havainto siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on monta toimijuuden aluetta, joille miehet ja naiset eivät osallistu tasaisesti. Esimerkiksi suomalaiset työmarkkinat ovat vahvasti sukupuolittuneet. Sukupuolittuneiden työmarkkinoiden takaa löytyvät sukupuolittuneet koulutusvalinnat. Valintoja eivät näytä ohjaavan niinkään lahjakkuuserot, kuin jäykät käsitykset kullekin sukupuolelle parhaiten sopivista ammateista. Tutkimukseni lähtökohtana vaikutti myös ajatus siitä, että käsitykset eri sukupuolten ominaisuuksista ovat pitkälti sosiokulttuurisesti tuotettuja. Yhteiskunnalliset diskurssit, eli puhe- ja ajattelutavat ja yleisesti hyväksytyt käsitykset, ohjaavat sitä kuinka eri ihmisryhmien toimijuutta representoidaan eli kuvataan. Muodostetuilla representaatioilla puolestaan on konkreettista vaikutusta yksilöiden elämään ja toimintamahdollisuuksiin.

Tutkimuksessani selvisi, että psykologian oppikirjoissa kuvataan miesten ja naisten toimijuutta toisistaan poikkeavalla tavalla. Miesten toimijuutta esitetään naisia enemmän työelämän ja urheilun alueella, naistoimijuutta esitetään miestoimijuutta enemmän vain perhe-elämän piirissä. Miehet ja naiset esitetään toisistaan poikkeaviin toimijuuksiin työelämän, perhe-elämän ja vapaa-ajan alueilla. Kirjojen kuvissa myös ylläpidetään heteronormatiivisuutta esittämällä lähes yksinomaan heteroseksuaalisia pariskuntia. Psykologian oppikirjoissa eri sukupuolille annetut toimijuusmallit ja toimijuuden representaatiot näyttäisivät osallistuvan yhteiskuntamme sukupuolidiskurssin tuottamiseen, jossa miehistä ja naisista rakennetaan kahta toisistaan poikkeavaa kategoriaa. Semioottisen kuva-analyysin avulla selvisi, että kirjojen pedagogiset tarkoitukset ja opetettavien asioiden tehokas havainnollistaminen näyttäisivät olevan sukupuolijaon purkamista tärkeämpää. Vaikuttaa siltä, että yhteiskunnassamme vallitseva sukupuolijako on vahva ja että koulutusjärjestelmämme kyky kyseenalaistaa sitä on heikko. Toistamalla toisistaan poikkeavia mies- ja naistoimijuuden esityksiä, oppikirjat tulevat vahvistaneeksi käsitystä miesten ja naisten erilaisista kyvyistä ja ominaisuuksista. Näin oppikirjojen kuvien representaatiot ohjaavat miehiä ja naisia toisistaan poikkeaviin toimijuuksiin perhe-elämässä, työelämässä ja vapaa-ajalla ja heteroseksuaalisiin suhteisiin keskenään.