Monimuotoisen työyhteisön sosiaalinen toimivuus hoitoalalla. Työhyvinvointi Kaunialan sairaalan kulttuurisesti monimuotoisessa työyhteisössä
TASKULA, MARIA (2012)
TASKULA, MARIA
2012
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22618
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22618
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa hoitoalan työntekijöiden kokemuksia siitä, miten kulttuurisesti monimuotoisessa työyhteisössä työskentely vaikuttaa heidän kokemaansa hyvinvointiin työssä. Työhyvinvointia lähestytään sosiaalisen toimivuuden kautta tarkastelemalla työilmapiiriä, vuorovaikutusta ja kommunikaatiota sekä yhteistoimintaa ja töiden jakaantumista työntekijöiden kesken. Tutkimuksen kohteena on hoitoala ja kohdeorganisaationa Kaunialan sairaala Oy.
Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita työhyvinvoinnista ja kulttuurisen monimuotoisuuden kokemuksesta työyhteisötasolla. Työyhteisö muodostuu tämän tutkimuksen kontekstissa Kaunialan sairaalasta, tarkemmin hoitotyöntekijöistä sekä sairaalan tukipalveluissa työskentelevistä työntekijöistä. Tutkimuksen aineisto on kerätty helmikuussa 2012 Kaunialan sairaalan työntekijöitä haastattelemalla. Tutkimusta varten suoritettiin teemahaastattelumenetelmällä yhteensä 13 haastattelua.
Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti kieliongelmilla on huomattava merkitys kulttuurisesti monimuotoisen työyhteisön sosiaalisen toimivuuteen. Operationaalisessa ja sosiaalisesti painottuneessa hoitoalan työssä kielitaidon asettamat haasteet heijastuvat myös töiden jakaantumiseen ja työntekijöiden kokemaan kuormittuneisuuteen. Yhteistoiminnan ja töiden jakaantumisen kannalta kulttuuri- ja uskontoeroilla oli lisäksi merkittävä vaikutus käytännön työhön. Työhyvinvoinnin osalta merkitykselliseksi koettiin myös potilaiden rooli osana työyhteisöä.
Tutkimusaineistossa korostuu kauttaaltaan se, että kulttuurisia tai etnisiä tekijöitä ei pidetty suoranaisesti selittävinä tekijöinä erilaisuuden korostumisessa, ongelmatilanteiden kohtaamisessa tai suorana vaikuttajana työhyvinvointiin. Suurin osa haastateltavista korosti tilanteiden olevan pikemminkin henkilökemioista tai persoonallisuuksien kirjosta seuraavia. Kulttuurinen monimuotoisuus nousi kuitenkin haastatteluissa esille uskonnon ja tapojen erilaisuutena, joka osaltaan koettiin vaikuttavan työyhteisön sosiaalisen toimivuuteen. Erilaisuuteen suhtautuminen koettiin osittain hyvinkin ristiriitaisena, kun suomalaiset työntekijät pohtivat sitä, kuka sopeutuu kenenkin tapoihin. Toisaalta erilaisuus nähtiin rikkautena ja voimavarana työyhteisölle, jolloin Kaunialan sairaalassa oleva monikulttuurisuusosaaminen korostui erityisesti haastatteluissa.
Asiasanat:Työhyvinvointi, sosiaalinen toimivuus, monimuotoisuus, monikulttuurisuus, hoitoala
Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita työhyvinvoinnista ja kulttuurisen monimuotoisuuden kokemuksesta työyhteisötasolla. Työyhteisö muodostuu tämän tutkimuksen kontekstissa Kaunialan sairaalasta, tarkemmin hoitotyöntekijöistä sekä sairaalan tukipalveluissa työskentelevistä työntekijöistä. Tutkimuksen aineisto on kerätty helmikuussa 2012 Kaunialan sairaalan työntekijöitä haastattelemalla. Tutkimusta varten suoritettiin teemahaastattelumenetelmällä yhteensä 13 haastattelua.
Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti kieliongelmilla on huomattava merkitys kulttuurisesti monimuotoisen työyhteisön sosiaalisen toimivuuteen. Operationaalisessa ja sosiaalisesti painottuneessa hoitoalan työssä kielitaidon asettamat haasteet heijastuvat myös töiden jakaantumiseen ja työntekijöiden kokemaan kuormittuneisuuteen. Yhteistoiminnan ja töiden jakaantumisen kannalta kulttuuri- ja uskontoeroilla oli lisäksi merkittävä vaikutus käytännön työhön. Työhyvinvoinnin osalta merkitykselliseksi koettiin myös potilaiden rooli osana työyhteisöä.
Tutkimusaineistossa korostuu kauttaaltaan se, että kulttuurisia tai etnisiä tekijöitä ei pidetty suoranaisesti selittävinä tekijöinä erilaisuuden korostumisessa, ongelmatilanteiden kohtaamisessa tai suorana vaikuttajana työhyvinvointiin. Suurin osa haastateltavista korosti tilanteiden olevan pikemminkin henkilökemioista tai persoonallisuuksien kirjosta seuraavia. Kulttuurinen monimuotoisuus nousi kuitenkin haastatteluissa esille uskonnon ja tapojen erilaisuutena, joka osaltaan koettiin vaikuttavan työyhteisön sosiaalisen toimivuuteen. Erilaisuuteen suhtautuminen koettiin osittain hyvinkin ristiriitaisena, kun suomalaiset työntekijät pohtivat sitä, kuka sopeutuu kenenkin tapoihin. Toisaalta erilaisuus nähtiin rikkautena ja voimavarana työyhteisölle, jolloin Kaunialan sairaalassa oleva monikulttuurisuusosaaminen korostui erityisesti haastatteluissa.
Asiasanat:Työhyvinvointi, sosiaalinen toimivuus, monimuotoisuus, monikulttuurisuus, hoitoala