Tiimityö sinfoniaorkesterissa

Abstract

Tutkimukseni kohteena on 15 suomalaisen sinfoniaorkesterin soitinryhmät eli soitinsektiot ja niiden tiimityö. Käytin aineistona ryhmähaastatteluja, jotka on tehty ammattilehden artikkelisarjaa varten. Sinfoniaorkestereissa yhteistyö on toiminnan edellytys, ja muusikoiden työskentely soitinsektioissa yhteisymmärryksen ja yhteisen sykkeen saavuttamiseksi on sen taiteellisen laadun ydin. Sinfoniaorkesterin vuorovaikutus on pääosin nonverbaalista ja suurelta osalta kuuloon ja kuuntelemiseen perustuvaa. Auditiivisen kulttuurin näkökulma, joka painottaa ääntä ja kuuntelemista, nostaa tämän vuorovaikutuksen ja yhteisön merkityksen keskeiseen asemaan. Auditiivisella kulttuurilla on yhteyksiä myös jaetun johtamisen ajatuksiin, ja tiimityön korostuksineen se kiinnittää huomion siihen, että johtaminen voidaan nähdä vuorovaikutteisena prosessina. Tässä prosessissa sinfoniaorkesterin muusikoilla ja heidän tiimityöllään on suuri osuus. Varsinainen tutkimustehtäväni on hakea niitä tulkintoja ja merkityksiä, mitä soitinsektioiden soittajat tiimityöstään rakentavat. Täsmennän tämän tutkimustehtävän kolmeksi tutkimuskysymykseksi. Tarkoitukseni on:

1. Etsiä ja tunnistaa niitä diskursseja ja sitä diskursiivista tilaa, mitä sinfoniaorkesterin soitinsektioiden soittajat haastattelupuheessaan käyttävät

2. Analysoida sitä, miten he näissä diskursseissa soitinsektioiden sisäistä hierarkiaa, niiden välistä hierarkiaa ja niiden suhdetta orkesterin näkyvään hierarkiaan tekevät

3. Tehdä päätelmiä siitä, minkä merkityksen haastateltavat sinfoniaorkesterin kuuntelemiseen perustuvalle kulttuurille antavat

Auditiivisen kulttuurin ja jaetun johtamisen käsittein liitän tutkimuksessa löydetyt merkitykset ja tulkinnat keskusteluun tiimityöstä työpaikoilla.

Teoreettinen ajatteluni nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin, ja tutkin tiimityötä haastattelutilanteessa sosiaalisesti tuotettuna. Tutkimuksellinen lähestymistapani on diskurssintutkimus, ja käytän diskurssin käsitettä kuvaamaan niitä merkitysten muodostamisen tapoja, joilla tiimityötä haastattelupuheessa kuvataan. Metodisena työkaluna käytän subjektiaseman käsitettä.

Sinfoniaorkesterin soitinsektiot merkityksellistivät tiimityötään viiden diskurssin kautta ja nämä muodostavat kolme diskurssiparia: 1) yhteisöllisyys − yksilöllisyys, 2) yhteisöllisyys − solistisuus ja 3) hierarkia − tasa-arvo. Näissä diskursseissa käsiteltiin tiimien rakennetta, päämääriä ja tehtäviä sekä ryhmäprosesseja ja tiimien suhdetta organisaatioon. Perinteistä hierarkiaa, erityisesti soitinsektioiden sisällä ja suhteessa kapellimestariin, pidettiin välttämättömänä, mutta myös tasa-arvoa korostettiin. Tärkeäksi kuvatun tasa-arvon ja välttämättömänä pidetyn hierarkian välistä ristiriitaa pehmennettiin eri tavoin, ja siinä sektiot toivat esiin yhdessä tekemisen prosessia. Eniten näitä ajatuksia esiintyi suhteessa kapellimestariin. Myös johtajattomuuden ajatus nousi tutkimushaastatteluissa esiin. Sektioiden välisessä vuorovaikutuksessa erityisesti kuunteleminen ja kuuleminen nostettiin keskeiseksi. Sinfoniaorkesterien soitinsektioiden yhteisöllisyys näyttäytyi haastatteluissa vahvana. Se tuli näkyviin yhteisenä päämääränä, tiimien yhtenäisyytenä ja sosiaalisena tukena. Solistidiskurssi nosti näkyväksi yhteisöllisen orkesterityön ja muusikoiden yksilöllisten pyrkimysten välisen ristiriidan. Tämä ristiriita tuli esiin ennen muuta jousisektioissa ja erityisesti ykkös- ja kakkosviulujen välillä, jossa se värittää viuluryhmien suhdetta ja nostaa esiin kilpailua. Jousi- ja puhallinsektioiden välille tuli jonkin verran eroa yhteisöllisyyden määrässä ja hierarkiakäsityksissä. Jousisektiot toivat enemmän esiin yksilöllisiä painotuksia ja korostivat hieman enemmän hierarkiaa.

Sinfoniaorkesterien tiimityön ongelmakohdat eivät tutkimuksessa erityisesti nousseet esille, joten niistä kaivattaisiin tutkimusta, sekä myös naismuusikoiden näkemyksistä tiimityöstään, sillä tässä tutkimuksessa miesten näkemykset tulivat suhteellisesti enemmän esille. Lisätutkimusta kaivattaisiin myös sekä sektioiden sisäisestä, että niiden välisestä vuorovaikutuksesta. Sinfoniaorkesterin nonverbaalien kommunikaatiomuotojen tutkimus voisi antaa vastauksia myös moniin tiimityöhön liittyviin kysymyksiin. Organisaatioympäristö olisi tulevissa tutkimuksissa hyvä ottaa huomioon.

Soitinsektiot voisivat hyötyä siitä, että niiden ryhmässä toimimisen taitoja ja ryhmäprosessien tietoista hallintaa kehitettäisiin. Nämä taidot tulisi entistä enemmän ottaa huomioon myös uusien soittajien kiinnityksissä. Erityisesti viuluryhmien välillä yhteistyön lisääminen ja tehtävien kierrättäminen näyttäytyi tiimityön näkökulmasta katsottuna mahdollisuudelta parantaa tiimien toimintaa.

Asiasanat:soitinsektiot, tiimityö, auditiivinen kulttuuri, jaettu johtajuus, diskurssi