Tukholman pommi-iskun tekijän kehystäminen Helsingin Sanomien ja Dagens Nyheterin uutisoinnissa
VIRKKUNEN, SOLJA (2012)
2012
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22613
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22613
Tiivistelmä
Joulukuun 11. päivänä vuonna 2010 Tukholman keskustassa tapahtui pommi-isku, jossa kuoli iskun toteuttaja ja haavoittui kaksi sivullista. Päivää myöhemmin Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo vahvisti kyseessä olleen terrori-isku. Iskun toteuttaja oli irakilaissyntinen Taimur Abdulwahab, joka oli kasvanut Ruotsin Tranåsissa ja saanut Ruotsin kansalaisuuden vuonna 1992. Peruskoulun suoritettuaan hän muutti opiskelemaan Isoon-Britanniaan, missä hän asui myös iskun aikaan.
Tukholman pommi-isku ja sen tekijä herättivät paljon julkista keskustelua niin Ruotsissa kuin Suomessa. Pro gradu -tutkielmassani analysoin pommi-iskua seurannutta sanomalehtiuutisointia kehysanalyysin menetelmin. Tutkimukseni selvittää, miten pommi-iskun tekijä kehystettiin Helsingin Sanomien ja Dagens Nyheterin sanomalehtiteksteissä ja -kuvissa seitsemän päivän aikana 12.–18.12.2010.
Tutkimusaineistosta nousee esiin kolme hallitsevaa kehystä: kiihkoilijakehys, maahanmuuttajakehys ja muslimikehys. Lisäksi aineistosta löytyy harvinaisempia kehyksiä, joista analysoin tarkemmin ruotsalaiskehystä, rikolliskehystä ja uhrikehystä. Kehystämisen tavat etenevät yksityisestä yleisempään. Tutkimusjakson alussa painotetaan tekijää yksityishenkilönä ja tämän henkilökohtaista historiaa, ja tapahtuma nähdään yksittäisenä väkivallantekona. Uutisoinnin edetessä tekijä kehystetään osaksi laajempaa kontekstia, ei kansainväistä terrorismia ja islamilaisia ääriliikkeitä.
Tekijä kehystetään suomalaisessa ja ruotsalaisessa aineistossa hieman erilaisin painotuksin. Helsingin Sanomat muodostaa kiihkoilijakehyksen Dagens Nyheteriä maltillisemmin. Toisaalta maahanmuuttajakehys on Helsingin Sanomissa yksipuolisempi kuin Dagens Nyheterissä. Ensisijaisiksi kehystäjiksi nousevat molemmissa aineistossa viranomaiset ja media. Helsingin Sanomissa vähemmistöjen edustajat eivät pääse ääneen yhtä usein kuin Dagens Nyheterissä.
Asiasanat:terrorismi, maahanmuutto, islam, kehys
Tukholman pommi-isku ja sen tekijä herättivät paljon julkista keskustelua niin Ruotsissa kuin Suomessa. Pro gradu -tutkielmassani analysoin pommi-iskua seurannutta sanomalehtiuutisointia kehysanalyysin menetelmin. Tutkimukseni selvittää, miten pommi-iskun tekijä kehystettiin Helsingin Sanomien ja Dagens Nyheterin sanomalehtiteksteissä ja -kuvissa seitsemän päivän aikana 12.–18.12.2010.
Tutkimusaineistosta nousee esiin kolme hallitsevaa kehystä: kiihkoilijakehys, maahanmuuttajakehys ja muslimikehys. Lisäksi aineistosta löytyy harvinaisempia kehyksiä, joista analysoin tarkemmin ruotsalaiskehystä, rikolliskehystä ja uhrikehystä. Kehystämisen tavat etenevät yksityisestä yleisempään. Tutkimusjakson alussa painotetaan tekijää yksityishenkilönä ja tämän henkilökohtaista historiaa, ja tapahtuma nähdään yksittäisenä väkivallantekona. Uutisoinnin edetessä tekijä kehystetään osaksi laajempaa kontekstia, ei kansainväistä terrorismia ja islamilaisia ääriliikkeitä.
Tekijä kehystetään suomalaisessa ja ruotsalaisessa aineistossa hieman erilaisin painotuksin. Helsingin Sanomat muodostaa kiihkoilijakehyksen Dagens Nyheteriä maltillisemmin. Toisaalta maahanmuuttajakehys on Helsingin Sanomissa yksipuolisempi kuin Dagens Nyheterissä. Ensisijaisiksi kehystäjiksi nousevat molemmissa aineistossa viranomaiset ja media. Helsingin Sanomissa vähemmistöjen edustajat eivät pääse ääneen yhtä usein kuin Dagens Nyheterissä.
Asiasanat:terrorismi, maahanmuutto, islam, kehys