Valistuksen sanansaattajat: Suomalaisen vapaan ja oikeutetun muurariuden historiakuva

Abstract

Tutkimus käsittelee suomalaisen vapaan ja oikeutetun muurariuden historiakuvaa. Historiakuvalla tarkoitetaan menneisyydestä valikoitujen kertomusten perusteella rakentuvaa kokonaista tarinaa. Tutkimus selvittää kuinka vapaamuurarillista historiakuvaa on rakennettu, mistä se koostuu ja miksi siitä on rakennettu juuri tietynkaltainen. Historiakuvassa merkittäväksi nouseekin paitsi se mitä sanotaan ja miten sanotaan, mutta myös se mitä jätetään sanomatta. Suomalaisen vapaan ja oikeutetun muurariuden historiakuvaa on rakennettu järjestön toimesta lukuisilla foorumeilla. Merkittävimpinä voidaan pitää Tutkimusloosi Minerva N:o 27:n julkaisemia vuosikirjoja, jotka sisältävät vapaamuurarillista tutkimusta 1960-luvun lopulta näihin päiviin. Tutkimuksen lähteinä toimivatkin Tutkimusloosi Minervan julkaisemat ja tutkimuskäyttöön luovuttamat Annales Minervae sekä Acta Minervae -vuosikirjat. Lähdeaineistoa on täydennetty vapaamuurarien sähköisesti julkaisemilla artikkeleilla sekä muilla laajemmalle yleisölle tarkoitetuilla historiaesityksillä.

Suomalaisen vapaan ja oikeutetun muurariuden historiakuvaa ei ole aikaisemmin tutkittu. Vapaamuurarius on 1920-luvun alusta alkaen ollut vaikutusvaltaisten suomalaisten miesten järjestö, joka asettaa historialle suuren painoarvon kaikessa toiminnassaan. Näin ollen on perusteltua tarkastella järjestön historiakuvaa, varsinkin kun muistetaan, että sen jäseniin on kuulunut lukuisia suomalaisia merkkimiehiä. Historiakuvan kautta voidaan yrittää ymmärtää näiden henkilöiden historiallista toimintaa ja sen taustoja.

Tutkimus osoittaa, että suomalainen vapaa ja oikeutettu muurarius on rakentanut pääsääntöisesti eheän historiakuvan. Historiakuvan merkittävimmät ristiriidat liittyvät järjestön ja politiikan suhteeseen. Epäpoliittiseksi julistautuva vapaamuurarius osoittautuu oman historiankirjoituksensa valossa varsin läheisesti aikansa poliittisiin kysymyksiin kietoutuneeksi. Tutkimus myös esittää, että vapaamuurariuden historiakuva voidaan perustellusti nähdä poikkeuksellisena. Tämä johtuu siitä, että vapaamuurariuden historiakuvaan sisältyy lukuisia myyttisiä aineksia, jotka kuitenkin tiedostetaan ja nimetään myyttisiksi. Merkillepantavaa on, että tiedostamisesta huolimatta myytit jatkavat osana historiakuvaa. Näin ollen vapaamuurariuden historiakuvaa voidaan nimittää tiedostetun myyttiseksi.

Tutkielma osoittaa, että suomalainen vapaa ja oikeutettu muurarius on historiakuvassaan monin paikoin sitoutunut osaksi kansainvälistä vapaamuurariuden historiakuvaa. Esiin nousee vapaamuurariuden rakentama kuva valistuksen parhaille aatteille pohjaavasta järjestöstä, jonka historiaa värittävät lukuisat pahansuovat ja aiheettomat vainot. Nämä vainot vapaamuurarius on kääntänyt voimavarakseen ja liittänyt osaksi identiteettiään. Tutkielma osoittaakin, että historiakuvat paitsi rakentavat kuvaa menneisyydestä myös vaikuttavat käsitykseen nykyisyydestä. Lisäksi historiakuvat vaikuttavat siihen kuinka tulevaisuutta arvioidaan.

Asiasanat:vapaamuurarius, historiakuva, Suomen historia, 1900-luku