Leikin ohjaamisen merkitys päiväkodin kasvatustyössä
SÄRKKÄ, SATU (2012)
SÄRKKÄ, SATU
2012
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22598
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22598
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin aikuisen roolia lasten leikissä ja kysyttiin millaisia käsityksiä varhaiskasvattajilla on pitkäkestoisesta leikistä ja leikin ohjaamisesta päiväkodissa. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja pitkäkestoisen leikin mahdollisuuksien ja leikin ohjaamisen kehittämiseen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla saman kunnan alueella sijaitsevien kuuden päiväkodin varhaiskasvattajia. Haastateltavia oli yhteensä yhdeksän. Tutkimuksellinen lähestymistapa oli fenomenografinen. Tutkimuksessa todettiin, että kasvattajien käsityksissä pitkäkestoisesta leikistä ilmeni yhteneväisyyttä leikin klassisiin määritelmiin. Lisäksi pitkäkestoisen leikin todettiin olevan pikemmin lapsen mielessä kuin konkreettisessa leikkipaikassa. Kasvattajien käsityksissä leikin ohjaaminen oli vahvasti leikin etukäteisjärjestelyjä ja suoraa ohjaamista tarvittaessa. Yleisin leikin ohjaamisen tapa oli kielellinen aktivointi. Aineiston valossa todettiin myös, että kasvattajat eivät tietoisesti pyrkineet edistämään lasten leikkiä kokemusten rikastamisen kautta. Leikin havainnointia pidettiin tärkeänä, mutta se ei ollut systemaattista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että leikin ohjaamisen tavoitteena päiväkodissa on lapsen autonominen leikki ja leikkirauhan säilyttäminen.Tutkimuksen mukaan keskeisimpinä keinoina edistää pitkäkestoisen leikin mahdollisuuksia ja leikin ohjaamista päiväkodissa pidettiin leikkiajan merkityksen pohtimista päiväjärjestyksessä, leikin havainnoinnin ja dokumentoinnin kehittämistä systemaattiseksi sekä kasvattajien oman toiminnan ja asennoitumisen jatkuvaa reflektointia. Tärkeänä pidettiin myös lasten kiinnostuksen kohteiden huomioimista ja lasten osallistamista sekä toiminnan suunnittelussa että toteuttamisessa. Asiasanat: leikki, ohjaaminen, päiväkoti, fenomenografia