Ihmisen olotilaa kuvaavien ilmausten sanastonhallintataidot yläkoulussa ja lukiossa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoululaisten ja lukiolaisten sanastonhallinnan kehitystä. Myöhempää kielenkehitystä ja sanastonhallintaa on tutkittu ennestään hyvin vähän. Tutkimuskohteeksi valittiin olotilanilmaukset, jotka eivät kuulu frekventtiin sanastoon ja joiden hallinnassa voi olettaa olevan puutteita vielä kielenkehityksen myöhemmässä vaiheessa. Aineisto kerättiin kahdesta pirkanmaalaisesta yläkoulusta ja lukiosta keväällä 2010. Testiin osallistui 56 kahdeksasluokkalaista ja 48 lukiolaista. Tutkimusaineistona hyödynnettiin myös ennen varsinaista testiä teetettyä pilottitutkimusta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, tapahtuuko sanastonhallinnassa kehitystä yläkoulun ja lukion välillä ja onko tyttöjen ja poikien taidoissa eroa. Tuloksia verrataan Opetushallituksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointeihin sekä kielen kognitiivista kehitystä koskeviin tutkimustuloksiin. Aineistoa tarkastellaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Työ on osa Tampereen yliopiston suomen kielen oppiaineen kielen myöhempää kehitystä koskevaa tutkimushanketta, joka selvittää lasten ja nuorten kielen ja kirjoittamisen kehittymistä.

Tutkimusaineistossa oppilaiden sanastonhallintataidot kehittyivät yläkoulusta lukioon siirryttäessä. Kahdeksasluokkalaisten ja lukiolaisten testistä saamien pistekeskiarvojen ero oli 17,3 prosenttiyksikköä, mitä ei selitä yksin oppilasaineksen valikoituminen lukioon mentäessä. Tytöt hallitsivat olotilanilmaukset poikia paremmin molemmissa testiryhmissä. Sukupuolten välinen ero oli perusasteella suurempi kuin lukiossa. Odotukset kielitaidon kehityksestä osoittautuivat aineistossa liian korkeiksi. Kahdeksasluokkalaisille tuotti vaikeuksia ymmärtää abstrakteja merkityksiä, vaikka ikänsä puolesta nuorten olisi pitänyt olla kielitaidon tasolla, jolla vastaavanlaisia ongelmia ei esiinny. Kouluikäisten sanastotaidot kaipaavat edelleen jatkotutkimusta, sillä sanavaraston laajuus vaikuttaa luku- ja kirjoitustaitoon. Tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti opetuksessa ja oppikirjatyössä.

Asiasanat:myöhempi kielenkehitys, sanastonhallinta, olotilanilmaus, kognitiivinen kehitys