Julkisia tilaneuvotteluja. Mustan mieskehon merkityksellistyminen tilakontekstissa.
HELINKO, MATIAS (2012)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HELINKO, MATIAS
2012
Sosiologia - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-23Tiivistelmä
Julkinen tila on sosiaalisesti rakenteistunutta. Siksi se on myös vallan ja kontrollin kyllästämä. Tilaan tuotetaan kategorista järjestystä: sitä kurinalaistetaan ja valvotaan tehokkaasti. Kaupunki ja julkinen tila on keskeinen sosiaalisen toiminnan, osallisuuden ja kuulumisen alue. Kaikille avoimeksi mielletyn julkisen tilan läpäisevyys ei ole kuitenkaan välttämättä itsestäänselvyys. Poissulkemista tehdään usein hyvin hienovaraisin mekanismein. Erilaisiksi katsottuihin kehoihin saatetaan heijastaa pelkoja ja ennakkoluuloja. Siten kehot merkityksellistyvät, ja ?rotua ? tehdään arjen rytmeissä, kohtaamisissa ja tilakontekstissa. Samalla kohtaavat kulttuurin sisältämät diskursiiviset muodostumat.
Tutkielmassa on lähdetty tarkastelemaan kaupunkitilan hienovaraisia neuvotteluja ja toisaalta ”erilaisten” kehojen merkityksellistämistä. Pelkkä ulkomaalaistausta tai ihonväri ovat kuitenkin laveita määritelmiä. Siksi tutkielmassa on rajattu tarkastelu yhteen suhteelliseen marginaaliin, afrikkalaistaustaisiin mustaihoisiin miehiin. Aikaisempien tutkimusten mukaan tämä marginaali saa osakseen kaikkein todennäköisimmin ennakkoluuloista kohtelua. Siten on ollut perusteltua epäillä, että esimerkiksi pelot tai turvattomuuden kokemukset heijastuisivat mentaaliseen maantieteeseen.
Julkisen tilan neuvottelut ja mustan kehon merkityksellistyminen on ollut kokoava kysymys. Tutkimusasetelmasta voi tiivistää seuraavat alalukuihin jakautuvat tutkimuskysymykset. Mitkä paikat ja tilanteet koetaan ongelmallisiksi, jos ihonvärillä on merkitystä? Millaisten tilakonteksteista mahdollisesti nousevien mustaa kehoa merkityksellistävien kysymysten kanssa arjessa joudutaan neuvottelemaan? Miten nämä vaikuttavat julkisen tilan käyttöön, liikkumiseen ja kuulumiseen? Miten mahdollista epävarmuuden ilmapiiriä käsitellään? Miten luottamussuhde viranomaiseen vaikuttaa tilaneuvotteluihin?
Tutkielmassa on käytetty etnografista tutkimusotetta. Aineisto koostuu haastatteluaineistosta, kenttäpäiväkirjasta ja etnografisesta tekstiaineistosta. Haastatteluaineistosta on eritelty keskeiset ongelmatilat. Näistä avautuvat tilakontekstit, jossa musta mieskeho merkityksellistyy ja jotka vaikuttavat tilaneuvotteluihin. Toisaalta tutkielmassa on eritelty etnografisen tekstiaineiston merkitysulottuvuuksia.
Neuvoteltavista tiloista mainitaan erityisesti yökerhot ja ravintolat. Sisäänpääsyn epäämisen syyksi on esitetty väitetyt aikaisemmat tai potentiaaliset ongelmat, joita miesten pelkkä läsnäolo ravintolassa aiheuttaa. Tummaihoisia asiakkaita saatetaan käännyttää ovelta jopa heidän oman turvallisuutensa vuoksi. Yökerhoissa mustan ihonvärin tunnistaminen saattaa myös aktivoida joukon muita eroja. Se saattaa merkitä vaihtoehtoista maskuliinisuutta tai seksuaalisuutta. Sukupuolten välisiä suhteita leimaa erityisesti epäilys oleskeluluvan ja kansallisuuden hankkimisesta.
Tilakontekstina rautatieasemanseutu saattaa olla erityinen. Ihonväri merkityksellistyy ”maahanmuuttajan kehoksi” ja ”paperittomaksi siirtolaiseksi”. Mustaan mieskehoon liitetään aseman seudulla myös huumausaineet, työttömyys ja sosiaaliavustuksilla eläminen. Toisaalta ongelmallisena pidetään poliisin toimintaa. Poliisi saattaa pysäyttää tarkastaakseen esimerkiksi henkilöpapereita. Poliisin toiminta vaikuttaa näissä ”rodulliselta profiloinnilta”, jota tehdään ihonväriin perustuvan todennäköisyyden perusteella. Toimintaa pidettiin liioiteltuna, epäoikeudenmukaisena ja jopa syrjivänä. Edellä mainituin perustein aseman välitöntä ympäristöä vältetään.
Viranomaiskontakteissa on muutoinkin nähtävissä vastavuoroinen luottamuspula. Poliisi saattaa suhtautua vähintäänkin epä- tai ennakkoluuloisesti afrikkalaistaustaisiin miehiin. Välikohtauksen sattuessa miehet ovat syyllisiä kunnes toisin todistetaan. Näin on tilanne, vaikka he itse olisivat olleet syrjinnän tai väkivallan kohteina. Epävarmuuden ilmapiiri ja viranomaissuhteessa koettu luottamus vaikuttaa tilaneuvotteluihin.
Asiasanat:julkinen tila, tilaneuvottelu, etnografia, rodullistaminen, blackness, syrjintä, luottamus
Tutkielmassa on lähdetty tarkastelemaan kaupunkitilan hienovaraisia neuvotteluja ja toisaalta ”erilaisten” kehojen merkityksellistämistä. Pelkkä ulkomaalaistausta tai ihonväri ovat kuitenkin laveita määritelmiä. Siksi tutkielmassa on rajattu tarkastelu yhteen suhteelliseen marginaaliin, afrikkalaistaustaisiin mustaihoisiin miehiin. Aikaisempien tutkimusten mukaan tämä marginaali saa osakseen kaikkein todennäköisimmin ennakkoluuloista kohtelua. Siten on ollut perusteltua epäillä, että esimerkiksi pelot tai turvattomuuden kokemukset heijastuisivat mentaaliseen maantieteeseen.
Julkisen tilan neuvottelut ja mustan kehon merkityksellistyminen on ollut kokoava kysymys. Tutkimusasetelmasta voi tiivistää seuraavat alalukuihin jakautuvat tutkimuskysymykset. Mitkä paikat ja tilanteet koetaan ongelmallisiksi, jos ihonvärillä on merkitystä? Millaisten tilakonteksteista mahdollisesti nousevien mustaa kehoa merkityksellistävien kysymysten kanssa arjessa joudutaan neuvottelemaan? Miten nämä vaikuttavat julkisen tilan käyttöön, liikkumiseen ja kuulumiseen? Miten mahdollista epävarmuuden ilmapiiriä käsitellään? Miten luottamussuhde viranomaiseen vaikuttaa tilaneuvotteluihin?
Tutkielmassa on käytetty etnografista tutkimusotetta. Aineisto koostuu haastatteluaineistosta, kenttäpäiväkirjasta ja etnografisesta tekstiaineistosta. Haastatteluaineistosta on eritelty keskeiset ongelmatilat. Näistä avautuvat tilakontekstit, jossa musta mieskeho merkityksellistyy ja jotka vaikuttavat tilaneuvotteluihin. Toisaalta tutkielmassa on eritelty etnografisen tekstiaineiston merkitysulottuvuuksia.
Neuvoteltavista tiloista mainitaan erityisesti yökerhot ja ravintolat. Sisäänpääsyn epäämisen syyksi on esitetty väitetyt aikaisemmat tai potentiaaliset ongelmat, joita miesten pelkkä läsnäolo ravintolassa aiheuttaa. Tummaihoisia asiakkaita saatetaan käännyttää ovelta jopa heidän oman turvallisuutensa vuoksi. Yökerhoissa mustan ihonvärin tunnistaminen saattaa myös aktivoida joukon muita eroja. Se saattaa merkitä vaihtoehtoista maskuliinisuutta tai seksuaalisuutta. Sukupuolten välisiä suhteita leimaa erityisesti epäilys oleskeluluvan ja kansallisuuden hankkimisesta.
Tilakontekstina rautatieasemanseutu saattaa olla erityinen. Ihonväri merkityksellistyy ”maahanmuuttajan kehoksi” ja ”paperittomaksi siirtolaiseksi”. Mustaan mieskehoon liitetään aseman seudulla myös huumausaineet, työttömyys ja sosiaaliavustuksilla eläminen. Toisaalta ongelmallisena pidetään poliisin toimintaa. Poliisi saattaa pysäyttää tarkastaakseen esimerkiksi henkilöpapereita. Poliisin toiminta vaikuttaa näissä ”rodulliselta profiloinnilta”, jota tehdään ihonväriin perustuvan todennäköisyyden perusteella. Toimintaa pidettiin liioiteltuna, epäoikeudenmukaisena ja jopa syrjivänä. Edellä mainituin perustein aseman välitöntä ympäristöä vältetään.
Viranomaiskontakteissa on muutoinkin nähtävissä vastavuoroinen luottamuspula. Poliisi saattaa suhtautua vähintäänkin epä- tai ennakkoluuloisesti afrikkalaistaustaisiin miehiin. Välikohtauksen sattuessa miehet ovat syyllisiä kunnes toisin todistetaan. Näin on tilanne, vaikka he itse olisivat olleet syrjinnän tai väkivallan kohteina. Epävarmuuden ilmapiiri ja viranomaissuhteessa koettu luottamus vaikuttaa tilaneuvotteluihin.
Asiasanat:julkinen tila, tilaneuvottelu, etnografia, rodullistaminen, blackness, syrjintä, luottamus