"Jopas taas melkoisen sopan keitin." - Verbi-idiomit Aku Ankassa ja kuinka nuoret niitä ymmärtävät
HÄRKÖNEN, PAULA (2012)
HÄRKÖNEN, PAULA
2012
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22584
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22584
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma esittelee Aku Ankka -lehden vuonna 2007 ilmestyneiden numeroiden verbi-idiomit ja kyselytutkimuksen tuloksia siitä, kuinka tietyissä lehden lukijakuntaan kuuluvissa ikäryhmissä näitä idiomeja ymmärretään. Aku Ankka -lehteä olen käyttänyt aineistona sen monipuolisen ja värikkään kielen lisäksi siksi, että sen pääasiallinen lukijakunta koostuu nuorista, joiden abstrakti ajattelu on vasta kehittymässä. Tämän vuoksi on mielenkiintoista kartoittaa, kuinka hyvin lehden lukijat ymmärtävät lukemaansa. Tämä työ keskittyy verbi-idiomien merkitysten hahmottamiseen viides- ja kahdeksasluokkalaisten keskuudessa.
Tutkimus nojaa teoreettisesti kirjallisuuteen lasten kielellisestä kehityksestä (mm. Piaget, Boyd & Bee) sekä idiomeista (mm. Nenonen, Muikku-Werner). Aku Ankassa esiintyvät verbi-idiomit olen jakanut läpinäkyvyytensä perusteella neljään ryhmään. Lehden verbi-idiomien deskriptiivisen analyysin lisäksi tutkin nuorten kyselyvastauksia sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen lähtökohdista. Oppilaiden mielikuvia erilaisten idiomien merkityksistä selvitin monivalintakysymysten sekä avoimien kysymysten avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etenkin viidesluokkalaisilla on paljon hankaluuksia ymmärtää ja tulkita Aku Ankka -lehdessä tavattavia verbi-idiomeja. Myös kahdeksasluokkalaisille monien idiomien merkitys on vaikea hahmottaa, mutta nuorempaan ryhmään verrattuna kielellinen kehitys ja abstrakti hahmotuskyky ovat selvästi pidemmällä. Kyselyn tuloksista käy myös ilmi, että joidenkin vakiintuneiden sanontojen merkitykset voivat olla muuttumassa. Jos laajeneva joukko nuoria ymmärtää jotakin ilmausta tietyllä, alkuperäisestä merkityksestä poikkeavalla tavalla ja tätä ilmausta käytetään aktiivisesti puheessa uudella sisällöllä, on merkityksen muuttuminen todennäköisesti käynnissä.
Asiasanat:idiomi, verbi-idiomi, kielen kehitys, Aku Ankka, kyselytutkimus
Tutkimus nojaa teoreettisesti kirjallisuuteen lasten kielellisestä kehityksestä (mm. Piaget, Boyd & Bee) sekä idiomeista (mm. Nenonen, Muikku-Werner). Aku Ankassa esiintyvät verbi-idiomit olen jakanut läpinäkyvyytensä perusteella neljään ryhmään. Lehden verbi-idiomien deskriptiivisen analyysin lisäksi tutkin nuorten kyselyvastauksia sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen lähtökohdista. Oppilaiden mielikuvia erilaisten idiomien merkityksistä selvitin monivalintakysymysten sekä avoimien kysymysten avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etenkin viidesluokkalaisilla on paljon hankaluuksia ymmärtää ja tulkita Aku Ankka -lehdessä tavattavia verbi-idiomeja. Myös kahdeksasluokkalaisille monien idiomien merkitys on vaikea hahmottaa, mutta nuorempaan ryhmään verrattuna kielellinen kehitys ja abstrakti hahmotuskyky ovat selvästi pidemmällä. Kyselyn tuloksista käy myös ilmi, että joidenkin vakiintuneiden sanontojen merkitykset voivat olla muuttumassa. Jos laajeneva joukko nuoria ymmärtää jotakin ilmausta tietyllä, alkuperäisestä merkityksestä poikkeavalla tavalla ja tätä ilmausta käytetään aktiivisesti puheessa uudella sisällöllä, on merkityksen muuttuminen todennäköisesti käynnissä.
Asiasanat:idiomi, verbi-idiomi, kielen kehitys, Aku Ankka, kyselytutkimus