Namibian konflikti ja sen rauhanvälitys tarkasteltuna William Zartmanin kypsyysteorian valossa
JAUHIAINEN, HELENA (2012)
JAUHIAINEN, HELENA
2012
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22580
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22580
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni Namibian konfliktia vuosina 1977–1988 William Zartmanin kypsyysteorian valossa. Namibian konflikti oli ollut kansainvälisen kiinnostuksen kohteena jo 1950-lähtien, mutta aktiivinen rauhanvälitys Namibiassa alkoi vasta vuonna 1977, kun lännen kontaktiryhmä perustettiin. Kansallisliikkeet Namibiassa syntyivät 1950-luvulla Etelä-Afrikan hallintoa ja sortoa vastaan. Kansallisliikkeiden päätavoitteena oli Namibian itsenäistyminen ja kansallisen suvereniteetin saavuttaminen. Keskityn analyysissäni tutkimaan Namibian konfliktia vuosina 1977–1988, kun ratkaisuyrityksissä oli mukana kolmas osapuoli eli rauhanvälittäjä. Ensisijaisesti tutkin osapuolten, Namibian ja Etelä-Afrikan, välisten voimasuhteiden, intressien ja uusien ideoiden kehittymistä rauhanneuvotteluiden aikana. Toissijainen tukikysymykseni on, miten rauhanvälittäjä onnistui tukemaan rauhanprosessia ja osapuolten halua ratkaista konflikti sen jatkamisen sijaan.
Pro gradu -tutkielmani tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt historiantutkimuksen menetelmää, deskriptiivistä analyysiä. Historiantutkimuksen menetelmän ansiosta pystyn tarkastelemaan Namibian konfliktin kehittymistä kohti ratkaisua kronologisessa järjestyksessä. Historiantutkimuksen tavoitteena on lisätä uutta tietoa menneestä tapahtumasta, joka kaipaa selitystä tai on muistamisen arvoinen. Analyysissäni tutkin Namibian konfliktista saatua tietoa William Zartmanin kypsyysteoriasta nousevien käsitteiden kautta.
Tutkielmani analyysi osoittaa, että Namibian konfliktin tarkastelu William Zartmanin kypsyysteorian avulla on mahdollista ja hedelmällistä. Analyysissäni tuon esille, miten osapuolten väliset valtasuhteet vaikuttivat niiden tekemiin päätöksiin rauhanneuvotteluissa, miten osapuolet pyrkivät edistämään omien intressiensä toteutumista, miten osapuolet ja rauhanvälittäjä toivat uusia ideoita neuvotteluihin ja miten uudet ideat vaikuttivat konfliktin kypsymiseen. Analyysistä ilmenee myös, että kolmannella osapuolella on ja voi olla merkittävä rooli konfliktiosapuolten kantojen sovittelussa ja konfliktinratkaisussa. Namibian konflikti, kuten mikä tahansa muukin konflikti, on tiukasti sidottu aikaan, paikkaan ja kulttuurilliseen kontekstiin, joten tuon analyysissäni esille myös tutkimuskohteeseeni vaikuttaneen kansainvälispoliittisen tilanteen. William Zartmanin kypsyysteoria tarjoaisi mahdollisuuden myös Namibian konfliktin laajempaan tarkasteluun valitsemieni käsitteiden lisäksi.
Asiasanat:Rauhanvälitys, konfliktien ratkaiseminen, Namibia, Etelä-Afrikka, William Zartman, kypsyysteoria, historiantutkimus, rauhan- ja konfliktintutkimus
Pro gradu -tutkielmani tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt historiantutkimuksen menetelmää, deskriptiivistä analyysiä. Historiantutkimuksen menetelmän ansiosta pystyn tarkastelemaan Namibian konfliktin kehittymistä kohti ratkaisua kronologisessa järjestyksessä. Historiantutkimuksen tavoitteena on lisätä uutta tietoa menneestä tapahtumasta, joka kaipaa selitystä tai on muistamisen arvoinen. Analyysissäni tutkin Namibian konfliktista saatua tietoa William Zartmanin kypsyysteoriasta nousevien käsitteiden kautta.
Tutkielmani analyysi osoittaa, että Namibian konfliktin tarkastelu William Zartmanin kypsyysteorian avulla on mahdollista ja hedelmällistä. Analyysissäni tuon esille, miten osapuolten väliset valtasuhteet vaikuttivat niiden tekemiin päätöksiin rauhanneuvotteluissa, miten osapuolet pyrkivät edistämään omien intressiensä toteutumista, miten osapuolet ja rauhanvälittäjä toivat uusia ideoita neuvotteluihin ja miten uudet ideat vaikuttivat konfliktin kypsymiseen. Analyysistä ilmenee myös, että kolmannella osapuolella on ja voi olla merkittävä rooli konfliktiosapuolten kantojen sovittelussa ja konfliktinratkaisussa. Namibian konflikti, kuten mikä tahansa muukin konflikti, on tiukasti sidottu aikaan, paikkaan ja kulttuurilliseen kontekstiin, joten tuon analyysissäni esille myös tutkimuskohteeseeni vaikuttaneen kansainvälispoliittisen tilanteen. William Zartmanin kypsyysteoria tarjoaisi mahdollisuuden myös Namibian konfliktin laajempaan tarkasteluun valitsemieni käsitteiden lisäksi.
Asiasanat:Rauhanvälitys, konfliktien ratkaiseminen, Namibia, Etelä-Afrikka, William Zartman, kypsyysteoria, historiantutkimus, rauhan- ja konfliktintutkimus